{"id":121,"date":"2010-08-28T08:54:07","date_gmt":"2010-08-28T08:54:07","guid":{"rendered":"http:\/\/www.codeclown.net\/~tuomo\/?p=121"},"modified":"2026-10-25T11:00:51","modified_gmt":"2026-10-25T09:00:51","slug":"6-kevyt-musiikki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/musiikinhistoria.qo.fi\/?p=121","title":{"rendered":"6. KEVYT MUSIIKKI I"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Varoitan heti k\u00e4rkeen. Olen ryhtym\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hestulkoon toivottomaan yritykseen, luomaan yleiskuvaa l\u00e4nsimaisesta populaarimusiikista. Yrit\u00e4n rajata j\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4ist\u00e4 aihealuetta melko tiukasti, afroamerikkalaiseen traditioon nojaavaan musiikkiin, ja j\u00e4t\u00e4n niin kutsutun iskelm\u00e4musiikin v\u00e4hemm\u00e4lle, suinkaan v\u00e4heksym\u00e4tt\u00e4 tuota laajaa ja parhaimmillaan eritt\u00e4in hienoa viihdemusiikin osa-aluetta. Siit\u00e4 huolimatta saa olla tyytyv\u00e4inen, jos urakasta selvi\u00e4\u00e4 alle sadalla videoleikkeell\u00e4. Katsotaan, miten t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4y. Rohkeasti vain eteenp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Otsikon k\u00e4site \u201dkevyt musiikki\u201d on hankala tapaus rajattavaksi. Kyse on laveasti ymm\u00e4rrettyn\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kaikenlaisesta enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n viihteellisest\u00e4 ja suhteellisen helposti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4st\u00e4 musiikista, joka ei ole taidemusiikkia tai esimerkiksi poliittista, is\u00e4nmaallista tai hengellist\u00e4 musiikkia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kevyell\u00e4 musiikilla ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ennen kaikkea \u00e4\u00e4nentallennus- ja \u00e4\u00e4nentoistotekniikan kehityksen my\u00f6t\u00e4 syntynytt\u00e4 suurille joukoille tarkoitettua musiikkia. Puhutaan my\u00f6s ns. populaarimusiikista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Molemmilla k\u00e4sitteill\u00e4 oli kauan v\u00e4h\u00e4n halventava merkitys, jonka taustalla kummittelee vanha luokkayhteiskunta. &#8221;Kulttuuri&#8221; oli jotakin yl\u00e4luokan m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4, yl\u00e4luokan el\u00e4m\u00e4ntapaan ja maailmankuvaan liittyv\u00e4\u00e4, jotakin &#8221;sivistynytt\u00e4&#8221;.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mutta kevyt musiikki syntyikin rahvaan syvist\u00e4 riveist\u00e4, ty\u00f6v\u00e4enluokkaisten ihmisten musiikkiperinteist\u00e4. Menestys musiikkiuralla tarjosi lopulta my\u00f6s mahdollisuuden yhteiskunnalliseen nousuun pois ty\u00f6v\u00e4enluokasta, ei sent\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4sy\u00e4 yl\u00e4luokan suljettuihin piireihin, mutta rikastumisen kautta ainakin keskiluokkaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ett\u00e4 rahvaanmusiikilla rikastuminen tuli mahdolliseksi, tarvittiin maksukykyist\u00e4 yleis\u00f6\u00e4. Alaluokkainen musiikkikulttuuri ei j\u00e4\u00e4nytk\u00e4\u00e4n alaluokan omaksi viihteeksi vaan sep\u00e4 l\u00f6ysikin suosiota ylempien luokkien j\u00e4lkikasvun joukosta. Nuorenahan pit\u00e4\u00e4 olla aina v\u00e4h\u00e4n kapinassa vanhempien arvomaailmaa vastaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kevyt musiikki syntyi, kun &#8221;kansan&#8221; parissa piilev\u00e4 luova nerous p\u00e4\u00e4si murtautumaan k\u00f6yhyyden kahleista. T\u00e4h\u00e4n antoivat mahdollisuuden keskiluokkaisen teinisukupolven taskurahat.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kevyt musiikki on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 osa ns. populaarikulttuuria, jonka synnyss\u00e4 ja levi\u00e4misess\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osaa n\u00e4ytteliv\u00e4t juuri tekniikan mahdollistamat halvat levityskanavat: radio, levysoitin, elokuva ja televisio. N\u00e4m\u00e4kin olivat alkuvaiheissaan liian hintavia sopiakseen ty\u00f6v\u00e4enluokkaisten ihmisten laihalle kukkarolle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Raja kevyen ja \u201dvakavan\u201d musiikin v\u00e4lill\u00e4 on kuitenkin eritt\u00e4in h\u00e4ilyv\u00e4, jos sit\u00e4 ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 on olemassakaan. Vaikutteita vakavammista musiikinlajeista on otettu runsain mitoin. Kevyen musiikin kest\u00e4vimm\u00e4t luomukset ovat puolestaan jo kauan tavoitelleet \u201dklassikon\u201d asemaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Saanko kertoa vaikuttavimman musiikkikokemukseni? El\u00e4m\u00e4ss\u00e4 joskus, muutaman harvan kerran, tulee ohikiit\u00e4v\u00e4 hetki, jolloin tilanteen kaikki osatekij\u00e4t ovat kohdallaan ja tunnelma on t\u00e4ydellinen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Oli juhannusp\u00e4iv\u00e4n ilta 1981. Naapurin kes\u00e4vieraat, kaksi parikymppist\u00e4 jannua, tulivat pikku p\u00e4iss\u00e4\u00e4n kyselem\u00e4\u00e4n kuskia. Olin juuri saanut ajokortin ja l\u00e4hdin ihan mielell\u00e4ni.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ajelimme ristiin rastiin pitkin maakuntaa (allamme silloin muodikkaaseen rallityyliin laitettu vanha Toyota Corolla ralliratteineen, \u2013teippeineen, lis\u00e4valoineen ja \u2013mittareineen). Pojat nappailivat matkaev\u00e4it\u00e4\u00e4n ja wunderbaumit tuoksuivat kilpaa kyyditt\u00e4vien kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pys\u00e4htelimme siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4, miss\u00e4 oli juhlapaikoissa v\u00e4ke\u00e4 koolla, poikien yritt\u00e4ess\u00e4 &#8211; asiaankuuluvan huonolla menestyksell\u00e4 &#8211; pyydystell\u00e4 juhannusheiloja kyytiin. Loppuillasta, tai paremminkin aamuy\u00f6st\u00e4, p\u00e4\u00e4dyimme M\u00e4ntyharjulle. Kyyditt\u00e4v\u00e4t meniv\u00e4t tanssiravintolaan. Olin siin\u00e4 vaiheessa jo sen verran v\u00e4synyt nuorukaisten yh\u00e4 levottomammiksi k\u00e4yviin juttuihin, ett\u00e4 j\u00e4in autoon odottelemaan kapakan sulkeutumista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ihmisi\u00e4 poistui ravintolasta, sateli hiljakseen tuulilasiin, oli keskikes\u00e4n aamuy\u00f6n h\u00e4m\u00e4r\u00e4 hetki. Autoradiosta tuli Louis Armstrongin esitt\u00e4m\u00e4 Go Down, Moses.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/SP5EfwBWgg0\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Orjien rahtaaminen Afrikasta Uudelle mantereelle raatamaan puuvillapelloille ja sokeriplantaaseille on synkeimpi\u00e4 lukuja ihmiskunnan pitk\u00e4ss\u00e4 rikosrekisteriss\u00e4. Tuon inhan liiketoiminnan seurauksena saamme kuitenkin nykyisin nauttia tavattoman rikkaasta musiikkiperinteest\u00e4. Huomattava osa niin kutsutusta kevyest\u00e4 musiikista on saanut vahvimmat vaikutteensa afroamerikkalaisten orjien musiikista. Varsinkin jazz-, pop- ja rockmusiikin juuret ulottuvat L\u00e4nsi-Afrikkaan saakka.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Afroamerikkalaisten orjien musiikkiperinne kehittyi 1800-luvun puoliv\u00e4liin menness\u00e4 kahdeksi p\u00e4\u00e4lajiksi. Samalla se osittain jakautui arki- ja juhlamusiikkiin. Plantaasipelloilla yksitoikkoisen ty\u00f6n kevennykseksi lauletut ty\u00f6laulut, field hollers, oli yksi ja orjuutettujen sielujen lohdutukseksi laulettu rytmik\u00e4s kristillinen kuoromusiikki, black <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Gospel\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">gospel<\/a> (vanha termi on negro spiritual), toinen peruslaji.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u00c4skeinen Go Down, Moses, jonka vanhin tunnettu versio on vuodelta 1872, on hyv\u00e4 esimerkki j\u00e4lkimm\u00e4isest\u00e4. Sen sanatkin kertovat orjuudesta, Israelin heimojen Egyptin-orjuudesta, ja ovat per\u00e4isin 2. Mooseksen kirjasta, esim. 3:10. Mene siis, min\u00e4 l\u00e4het\u00e4n sinut faraon luo. Sinun on viet\u00e4v\u00e4 minun kansani, israelilaiset, pois Egyptist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Orjuuden lakkauttaminen ei mustan v\u00e4est\u00f6n elinoloja paljoakaan muuttanut. He olivat tosin henkil\u00f6kohtaisesti vapaita, mutta he eliv\u00e4t yh\u00e4 k\u00f6yhyydess\u00e4 ja toisen luokan kansalaisina sek\u00e4 usein riippuvaisina entisist\u00e4 is\u00e4nnist\u00e4\u00e4n, huonosti palkattuina ty\u00f6l\u00e4isin\u00e4. Orjuudessa syntynyt musiikkiperinne s\u00e4ilyi yh\u00e4 el\u00e4v\u00e4n\u00e4 osana mustan v\u00e4est\u00f6n kulttuuria.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Blues<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Varhaisin konkreettinen havainto tunnusomaiseen <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Blues\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">blues<\/a>-sointukuvioon soitetusta musiikista on vuodelta 1903. Bluesilla on kuitenkin kauas afroamerikkalaisen v\u00e4est\u00f6n menneisyyteen ulottuvat juurensa. Yksinkertainen blues-kaava on varmaankin vahvimmin vaikuttanut kevyen musiikin kehitykseen, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n n\u00e4ihin: jazz, bluegrass, rhythm and blues, rock.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Itse\u00e4\u00e4n jonkin verran liioitellen tittelill\u00e4 \u201dFather of the Blues\u201d kutsunut <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/W._C._Handy\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">W. C. Handy<\/a> ei ollut ensimm\u00e4inen bluesia levytt\u00e4nyt muusikko; kuitenkin h\u00e4n oli ensimm\u00e4isi\u00e4 menestyneit\u00e4 mustia muusikoita. William Christopher Handy oli puritaanipastorin poika. Syntiset maalliset renkutukset eiv\u00e4t oikein sopineet is\u00e4ukon musiikkimakuun ja h\u00e4n piti pojan musiikillisia lahjoja paholaisen juonina. St. Louis Blues vuodelta 1914:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/dmFUXYaZIMk\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Bluesin syntyalue ja varhaisin keskus oli Delta, joka musiikin historiassa kattoi itse asiassa laajemman alueen kuin pelk\u00e4n Mississippin suistoalueen. Delta bluesista olkoon esimerkkin\u00e4 tyylin is\u00e4ksikin mainitun <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Charlie_Patton\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Charley Pattonin<\/a> Spoonful Blues, joka kertoo mist\u00e4p\u00e4 muusta kuin kokaiinista. Charley Pattonista on olemassa yksi ainoa valokuva:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/EyIquE0izAg\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">1940-luvun kuluessa paljon Syv\u00e4n Etel\u00e4n mustaa v\u00e4est\u00f6\u00e4 siirtyi pohjoisen teollisuuskaupunkeihin, kuten Detroitiin ja Chicagoon. Heid\u00e4n mukanaan siirtyi my\u00f6s bluesin keskus Deltalta pohjoiseen, mutta pohjoisessakin blues kantoi yh\u00e4 Deltan perint\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Chicago blues<\/strong> on yksi bluesin ainakin kymmenest\u00e4 alalajista. Chester Burnett, jonka taiteilijanimi <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Howlin%27_Wolf\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Howlin\u2019 Wolf<\/a> viittaa vaikuttavaan laulu\u00e4\u00e4neen, oli Chicago bluesin keskeisi\u00e4 hahmoja. Bluesiin oli jo tarttunut ripaus kaupunkilaista s\u00e4vy\u00e4, ja sit\u00e4 mukaa se oli tullut suosituksi my\u00f6s valkoisen v\u00e4est\u00f6n keskuudessa:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/rMGvXoitlLI\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/John_Lee_Hooker\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">John Lee Hooker<\/a> on bluesin historian vaikutusvaltaisimpia muusikoita. Monien muiden muusikoiden tapaan Hooker oli Deltalta kotoisin. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi Detroitiin. H\u00e4nen musiikissaan s\u00e4ilyi aina Etel\u00e4n bluesin askeettinen s\u00e4vy. Mies, kitara ja kumiseva permanto: Boom, Boom, Boom:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/rOyj4ciJk34\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Muddy_Waters\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Muddy Waters<\/a>, Etel\u00e4n mies h\u00e4nkin alkujaan, sai taiteilijanimens\u00e4, koska kertoman mukaan h\u00e4n oli lapsena mielell\u00e4\u00e4n leikkinyt kural\u00e4t\u00e4k\u00f6iss\u00e4. Taas kerran ollaan tekemisiss\u00e4 vaikuttajayksil\u00f6n kanssa. Watersin monista hiteist\u00e4 tunnetuimpia oli Rollin\u2019 Stone, josta nimens\u00e4 lainasivat muuan aikakauslehti sek\u00e4 muuan kuuluisa rockyhtye:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/4T2hygHu8CI\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jopa niin puolipsykedeelisiin mittoihin musiikkinsa venytt\u00e4nyt 1970-luvun hevib\u00e4ndi kuin Led Zeppelin oli pohjimmiltaan bluesryhm\u00e4. Whole Lotta Love, johon vaikutteet on nime\u00e4 my\u00f6ten otettu Muddy Watersin kappaleesta <a href=\"http:\/\/www.youtube.com\/watch?v=V-VCiYLX9ts\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">You Need Love<\/a>:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/fIQMktyP90s\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">(Mit\u00e4 \u00e4skeiseen tulee: Jo vuosikymmeni\u00e4 on ollut k\u00e4ynniss\u00e4 kilpailu aiheesta Mik\u00e4 on kaikkien aikojen kovin kitarariffi. Whole Lotta Love otti pokaaliin vahvan kiinnityksen jo vuonna 1969.)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Jazz<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mississippi-joen suistoalueella sijaitseva New Orleans oli monien kulttuurien kohtauspaikka. Se muisteli yh\u00e4 ranskalaista siirtomaamenneisyytt\u00e4\u00e4n Louisianan ajoilta. Kaupunki oli Meksikonlahden v\u00e4lityksell\u00e4 kosketuksissa Karibianmeren alueen latinalaisamerikkalaiseen kulttuuriin. Angloamerikkalaisia muuttajia oli tullut my\u00f6s, siit\u00e4 l\u00e4htien kun Yhdysvallat oli ostanut&nbsp; Louisianan Ranskalta 1800-luvun alussa. Orjatalousaikojen peruina New Orleansissa asui runsaasti mustaa v\u00e4est\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Useimmiten pianolla soitettu <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Ragtime\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>ragtime<\/strong><\/a> oli varhainen vaihe <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Jazz\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"> jazz<\/a>-musiikin kehityksess\u00e4. Se kehittyi jo 1890-luvulla. Kuuluisin ragtime-s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 oli <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Scott_Joplin\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Scott Joplin<\/a>. L\u00e4nnenfilmien kapakkapianistit tulevat mieleen seuraavasta esimerkist\u00e4, The Entertainer:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/WKlcTG8GbB8\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ragtime-musiikilla oli v\u00e4h\u00e4n syntinen puolimaailman musiikin maine; sit\u00e4 soitettiin usein bordelleissa. Vuoden 1900 tienoilla kehittyneen jazz-musiikin monista esi-isist\u00e4 yksi oli ragtime, bluesin ja black cospelin ohella. Sana jazz tarkoittikin alkujaan maksullisen seksin harjoittamista (my\u00f6s sana rock\u2019n\u2019roll liittyy samantapaisiin aktiviteetteihin).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Bluesin ollessa yleens\u00e4 kitaravetoista, jazzissa p\u00e4\u00e4osan ottivat usein messinkipuhaltimet. Jazzista kehittyi nopeasti my\u00f6s er\u00e4\u00e4nlainen soittokilpailu, jossa alun ja lopun teemaa toistavien osien v\u00e4liin sijoitettiin improvisaatio-osuuksia ja komeita sooloja. Solistin ja johtohahmon rooli yhtyeess\u00e4 kasvoi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jazzista tuli nopeasti my\u00f6s valkoihoisten muusikoiden musiikkia. Ensimm\u00e4inen levytt\u00e4m\u00e4\u00e4n asti p\u00e4\u00e4ssyt jazz-kokoonpano,&nbsp; Original Dixieland Jass Band koostuikin valkoihoisista soittajista. Oliko se sitten niin \u201dalkuper\u00e4ist\u00e4 Dixielandia\u201d, sit\u00e4 on paha menn\u00e4 sanomaan. T\u00e4st\u00e4 yhtyeest\u00e4 oli esimerkki artikkelin Musiikki oman aikakautensa kuvaajana lopussa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Big Band ja Swing<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Big_band\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Big Bandit<\/a> &#8211; mieslukuiset jazz-orkesterit &#8211; olivat ennen kaikkea newyorkilainen sek\u00e4 isompien esiintymissalien ilmi\u00f6. Swingiksi kutsuttu jazzmusiikin muoto oli n\u00e4iden isojen orkesterien tyylilaji, jonka letke\u00e4sti eteenp\u00e4n rullaava t\u00e4ytel\u00e4inen sointi synnytettiin jopa yli kymmenen soittajan messinkipuhallinryhmill\u00e4 ja tarkalla sovituksella. <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Duke_Ellington\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Duke Ellington<\/a> Orchestra, Caravan. \u201dHerttua\u201d itse on pianon takana:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/r95flkZciJE\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Duke Ellingtonin ohella merkitt\u00e4vimpi\u00e4 big band \u2013johtajia ja aatelisarvossakin melkein kollegansa tasolla oli <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Count_Basie\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Count Basie<\/a>. (Suomessakin vaikutti 1970-luvulla Paroni Paakkunainen\u2026) Maailman parhaana naispuolisena jazzlaulajana pidetty <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Ella_Fitzgerald\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Ella Fitzgerald<\/a> ja Count Basie Orchestra tekiv\u00e4t upeaa yhteisty\u00f6t\u00e4 levyll\u00e4 Ella and Basie! (1963, big band -kulta-ajan menty\u00e4 jo aikaa ohi). Seuraavassa La Ella ja Kreivi muistelevat vanhoja hyvi\u00e4 aikoja vuonna 1972.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jos kuullunymm\u00e4rt\u00e4minen tuottaa vaikeuksia, leike on samalla esimerkki scat-laulusta, erityisesti jazziin liittyv\u00e4st\u00e4 tavasta laulaa improvisoitua nonsensea, merkityksett\u00f6mi\u00e4 tavuja, jossa Ella Fitzgerald oli erityisen taitava:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/AfMja4l58-k\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">J\u00e4lkimaailma pit\u00e4\u00e4 <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Louis_Armstrong\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Louis Armstrongia<\/a> (1901-71) jazzin historian t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 vaikuttajana. Improvisaatio tuli jazziin h\u00e4nen mukanaan, ja h\u00e4nt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n lis\u00e4ksi 1900-luvun merkitt\u00e4vimpiin kuuluvana laulajana. \u00c4sken mainittu scat-laulutyyli on ennen kaikkea Louis Armstrongin kehitt\u00e4m\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Legendan mukaan Armstrong pudotti sanat lattialle kesken levytyssession. H\u00e4n ei halunnut tuhlata kallista levytysaikaa &#8211; ennen \u00e4\u00e4ninauhoja ja moniraitatekniikkaa esitys piti \u00e4\u00e4nitt\u00e4\u00e4 kerralla sis\u00e4\u00e4n, ilman mahdollisuutta korjailla \u00e4\u00e4nt\u00e4 j\u00e4lkik\u00e4teen &#8211; joten h\u00e4n vain jatkoi laulamista, suoraan hatusta paappapparipa-tyyliin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kautta maailman rakastetun Armstrongin j\u00e4ljittelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n r\u00e4k\u00e4isen laulu\u00e4\u00e4nen vuorottelu trumpetin metallinkirkkaiden s\u00e4velten kanssa muodostaa ihanan kontrastin. Muusikkotaituruuden lis\u00e4ksi Armstrong oli my\u00f6s esiintyj\u00e4persoonallisuus Jumalan pyynn\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Monen mustan muusikon el\u00e4m\u00e4ntarina oli klassinen from rags to riches story. T\u00e4m\u00e4n taipaleen kulki my\u00f6s Louis Armstrong, joka oli el\u00e4nyt lapsuutensa New Orleansissa is\u00e4ns\u00e4 hylk\u00e4\u00e4m\u00e4n\u00e4. Tarinan loppupuoli noudatteli ik\u00e4v\u00e4n usein samaa kaavaa: monen taiteilijan p\u00e4\u00e4 ei kest\u00e4nyt mainetta eik\u00e4 dollarikasoja. Louis Armstrongin el\u00e4m\u00e4nhallinta ei koskaan pett\u00e4nyt, mutta oli h\u00e4nell\u00e4 sent\u00e4\u00e4n malliksi my\u00f6s taiteilijaboheemin taipumuksia: h\u00e4n ehti olla nelj\u00e4 kertaa naimisissa ja h\u00e4nell\u00e4 oli toisinaan tapana etsiskell\u00e4 inspiraatiota marihuanas\u00e4tkist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/kmfeKUNDDYs\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Posketon esitys, eik\u00f6 totta?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kuuluisa suomalainen \u201dhaitarijazz\u201d -orkesteri ja varsinainen muusikoiden ep\u00e4virallinen koulutuslaitos <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Dallap%C3%A9\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Dallap\u00e9<\/a> omaksui swing-vaikutteita jo varhain 1930-luvulla, kuitenkin vahvimmin sen j\u00e4lkeen, kun toisen polven amerikansuomalainen <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Bruno_Laakko\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Bruno Laakko<\/a> oli liittynyt riveihin 1938. Sopimusrikkomuksen v\u00e4ltt\u00e4miseksi Dallap\u00e9 vaihtoi talvisodan alla hetkeksi nime\u00e4 levytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n kilpailevalle levymerkille. Alkuteos oli Louis Armstrongin tunnetuksi tekem\u00e4 Jeepers Creepers:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/7r4TyrQCKfg\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Bebop<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">1940-luvulla syntyi kapinaliike nuorten radikaalien mielest\u00e4 liian sovitettua ja viihteellist\u00e4 swing-jazzia ja big bandeja vastaan. <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Bebop\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Bebop<\/a> muodostaa t\u00e4rke\u00e4n lenkin ketjussa perinteisen ja modernin jazzin v\u00e4lill\u00e4. Seuraavassa uusia ilmaisutapoja etsiv\u00e4n jazzin k\u00e4rkinimet <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Charlie_Parker\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Charlie Parker<\/a> ja my\u00f6s litran ilmaa vet\u00e4vist\u00e4 poskistaan tunnettu <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Dizzy_Gillespie\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Dizzy Gillespie<\/a>. Improvisaation vedolla etenev\u00e4 KoKo tekee jo selv\u00e4\u00e4 pes\u00e4eroa kieltolain aikaiseen j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti sovitettuun ja soitettuun swing-musiikkiin:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/4rMiD8UUcd0\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nykyjazzin kuuluisin ja jazz-piirien ulkopuolellakin tunnettu muusikko on <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Miles_Davis\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Miles Davis<\/a> (1926-1991), jonka 1940-luvulle asti ulottunut musiikillinen tausta liittyi juuri bebopiin. Time after Time, popkappale, jonka kasaripopin t\u00e4ht\u00f6nen <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Cindy_Lauper\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Cyndi Lauper<\/a> teki tunnetuksi ja monivuotisesta huumetranssista takaisin el\u00e4vien kirjoihin hoiperrellut Miles Davis kuolemattomaksi. Hieno esimerkki siit\u00e4, mit\u00e4 soittimellaan ajatteleva n\u00e4kemyksellinen muusikko voi saa irti yksinkertaisista aivot narikkaan -rallatuksista. Miles Davis oli kuuluisa v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 en v\u00e4lit\u00e4 yleis\u00f6st\u00e4 hittojakaan -lavaesiintym\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4\u00e4n:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/rE8y7QAJ3ug\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Bebopin my\u00f6t\u00e4 vauhdittui jazzin kehitys yh\u00e4 uusiksi alalajeiksi sek\u00e4 yh\u00e4 \u201dakateemisempaan\u201d suuntaan, pienen musiikkisnobien sis\u00e4piirin sis\u00e4\u00e4np\u00e4in l\u00e4mpi\u00e4v\u00e4ksi harrastukseksi. Suuntaukset, kuten Cool-, Soul-, Free- ja Avantgarde Jazz veiv\u00e4t jazzin kauas alkuper\u00e4isest\u00e4, tavallisten ihmisten viihteeksi tarkoitetusta puolimaailman musiikista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pyk\u00e4l\u00e4\u00e4 kevyemp\u00e4\u00e4 musiikkia harrastavien keskuudesta kosketuspintaa l\u00f6yt\u00e4nyt <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Fuusiojazz\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>fuusiojazz<\/strong><\/a> puolestaan yhdistelee jazz- ja pop-musiikin elementtej\u00e4, josta mainiona esimerkkin\u00e4 k\u00e4y edellinen Miles Davis \u2013leike.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuosina 1971-86 vaikuttanut yhdysvaltalainen fuusiojazz-kokoonpano <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Weather_Report\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Weather Report<\/a> oli merkitt\u00e4v\u00e4 sillanrakentaja rock-musiikin ja jazzin v\u00e4lill\u00e4. B\u00e4ndi toi samalla jazzia laajemman rahvaan tietoisuuteen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nykyjazzin yksi perusteos, jazz-harrastajan yleissivistykseen kuuluva Birdland vuodelta 1977, letke\u00e4 ved\u00e4tys levylt\u00e4 Heavy Weather. Albumi oli melkoinen kaupallinen menestys, mik\u00e4 on vaikeana pidetyn uudemman jaskan sektorilla harvinaisempi tapaus.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/_Fm10whccto\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><!-- [if gte mso 9]><xml> <w:WordDocument> <w:View>Normal<\/w:View> <w:Zoom>0<\/w:Zoom> <w:TrackMoves \/> <w:TrackFormatting \/> <w:DoNotShowRevisions \/> <w:DoNotPrintRevisions \/> <w:DoNotShowInsertionsAndDeletions \/> <w:DoNotShowPropertyChanges \/> <w:HyphenationZone>21<\/w:HyphenationZone> <w:PunctuationKerning \/> <w:ValidateAgainstSchemas \/> <w:SaveIfXMLInvalid>false<\/w:SaveIfXMLInvalid> <w:IgnoreMixedContent>false<\/w:IgnoreMixedContent> <w:AlwaysShowPlaceholderText>false<\/w:AlwaysShowPlaceholderText> <w:DoNotPromoteQF \/> <w:LidThemeOther>FI<\/w:LidThemeOther> <w:LidThemeAsian>X-NONE<\/w:LidThemeAsian> <w:LidThemeComplexScript>HE<\/w:LidThemeComplexScript> <w:Compatibility> <w:BreakWrappedTables \/> <w:SnapToGridInCell \/> <w:WrapTextWithPunct \/> <w:UseAsianBreakRules \/> <w:DontGrowAutofit \/> <w:SplitPgBreakAndParaMark \/> <w:DontVertAlignCellWithSp \/> <w:DontBreakConstrainedForcedTables \/> <w:DontVertAlignInTxbx \/> <w:Word11KerningPairs \/> <w:CachedColBalance \/> <\/w:Compatibility> <m:mathPr> <m:mathFont m:val=\"Cambria Math\" \/> <m:brkBin m:val=\"before\" \/> <m:brkBinSub m:val=\"&#45;-\" \/> <m:smallFrac m:val=\"off\" \/> <m:dispDef \/> <m:lMargin m:val=\"0\" \/> <m:rMargin m:val=\"0\" \/> <m:defJc m:val=\"centerGroup\" \/> <m:wrapIndent m:val=\"1440\" \/> <m:intLim m:val=\"subSup\" \/> <m:naryLim m:val=\"undOvr\" \/> <\/m:mathPr><\/w:WordDocument> <\/xml><![endif]--><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><!-- [if gte mso 9]><xml> <w:LatentStyles DefLockedState=\"false\" DefUnhideWhenUsed=\"true\"   DefSemiHidden=\"true\" DefQFormat=\"false\" DefPriority=\"99\"   LatentStyleCount=\"267\"> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"0\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" QFormat=\"true\" Name=\"Normal\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"9\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" QFormat=\"true\" Name=\"heading 1\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"9\" QFormat=\"true\" Name=\"heading 2\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"9\" QFormat=\"true\" Name=\"heading 3\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"9\" QFormat=\"true\" Name=\"heading 4\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"9\" QFormat=\"true\" Name=\"heading 5\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"9\" QFormat=\"true\" Name=\"heading 6\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"9\" QFormat=\"true\" Name=\"heading 7\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"9\" QFormat=\"true\" Name=\"heading 8\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"9\" QFormat=\"true\" Name=\"heading 9\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"39\" Name=\"toc 1\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"39\" Name=\"toc 2\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"39\" Name=\"toc 3\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"39\" Name=\"toc 4\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"39\" Name=\"toc 5\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"39\" Name=\"toc 6\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"39\" Name=\"toc 7\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"39\" Name=\"toc 8\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"39\" Name=\"toc 9\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"35\" QFormat=\"true\" Name=\"caption\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"10\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" QFormat=\"true\" Name=\"Title\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"1\" Name=\"Default Paragraph Font\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"11\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" QFormat=\"true\" Name=\"Subtitle\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"0\" Name=\"Hyperlink\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"22\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" QFormat=\"true\" Name=\"Strong\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"20\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" QFormat=\"true\" Name=\"Emphasis\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"59\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Table Grid\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Placeholder Text\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"1\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" QFormat=\"true\" Name=\"No Spacing\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"60\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Light Shading\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"61\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Light List\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"62\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Light Grid\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"63\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Shading 1\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"64\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Shading 2\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"65\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium List 1\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"66\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium List 2\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"67\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Grid 1\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"68\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Grid 2\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"69\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Grid 3\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"70\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Dark List\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"71\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Colorful Shading\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"72\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Colorful List\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"73\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Colorful Grid\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"60\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Light Shading Accent 1\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"61\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Light List Accent 1\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"62\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Light Grid Accent 1\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"63\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Shading 1 Accent 1\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"64\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Shading 2 Accent 1\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"65\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium List 1 Accent 1\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Revision\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"34\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" QFormat=\"true\" Name=\"List Paragraph\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"29\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" QFormat=\"true\" Name=\"Quote\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"30\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" QFormat=\"true\" Name=\"Intense Quote\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"66\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium List 2 Accent 1\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"67\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Grid 1 Accent 1\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"68\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Grid 2 Accent 1\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"69\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Grid 3 Accent 1\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"70\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Dark List Accent 1\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"71\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Colorful Shading Accent 1\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"72\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Colorful List Accent 1\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"73\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Colorful Grid Accent 1\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"60\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Light Shading Accent 2\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"61\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Light List Accent 2\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"62\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Light Grid Accent 2\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"63\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Shading 1 Accent 2\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"64\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Shading 2 Accent 2\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"65\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium List 1 Accent 2\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"66\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium List 2 Accent 2\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"67\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Grid 1 Accent 2\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"68\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Grid 2 Accent 2\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"69\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Grid 3 Accent 2\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"70\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Dark List Accent 2\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"71\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Colorful Shading Accent 2\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"72\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Colorful List Accent 2\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"73\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Colorful Grid Accent 2\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"60\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Light Shading Accent 3\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"61\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Light List Accent 3\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"62\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Light Grid Accent 3\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"63\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Shading 1 Accent 3\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"64\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Shading 2 Accent 3\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"65\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium List 1 Accent 3\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"66\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium List 2 Accent 3\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"67\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Grid 1 Accent 3\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"68\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Grid 2 Accent 3\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"69\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Grid 3 Accent 3\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"70\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Dark List Accent 3\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"71\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Colorful Shading Accent 3\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"72\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Colorful List Accent 3\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"73\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Colorful Grid Accent 3\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"60\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Light Shading Accent 4\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"61\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Light List Accent 4\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"62\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Light Grid Accent 4\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"63\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Shading 1 Accent 4\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"64\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Shading 2 Accent 4\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"65\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium List 1 Accent 4\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"66\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium List 2 Accent 4\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"67\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Grid 1 Accent 4\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"68\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Grid 2 Accent 4\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"69\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Grid 3 Accent 4\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"70\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Dark List Accent 4\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"71\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Colorful Shading Accent 4\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"72\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Colorful List Accent 4\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"73\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Colorful Grid Accent 4\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"60\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Light Shading Accent 5\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"61\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Light List Accent 5\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"62\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Light Grid Accent 5\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"63\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Shading 1 Accent 5\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"64\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Shading 2 Accent 5\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"65\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium List 1 Accent 5\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"66\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium List 2 Accent 5\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"67\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Grid 1 Accent 5\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"68\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Grid 2 Accent 5\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"69\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Grid 3 Accent 5\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"70\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Dark List Accent 5\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"71\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Colorful Shading Accent 5\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"72\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Colorful List Accent 5\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"73\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Colorful Grid Accent 5\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"60\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Light Shading Accent 6\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"61\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Light List Accent 6\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"62\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Light Grid Accent 6\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"63\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Shading 1 Accent 6\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"64\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Shading 2 Accent 6\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"65\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium List 1 Accent 6\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"66\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium List 2 Accent 6\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"67\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Grid 1 Accent 6\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"68\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Grid 2 Accent 6\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"69\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Medium Grid 3 Accent 6\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"70\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Dark List Accent 6\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"71\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Colorful Shading Accent 6\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"72\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Colorful List Accent 6\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"73\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" Name=\"Colorful Grid Accent 6\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"19\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" QFormat=\"true\" Name=\"Subtle Emphasis\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"21\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" QFormat=\"true\" Name=\"Intense Emphasis\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"31\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" QFormat=\"true\" Name=\"Subtle Reference\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"32\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" QFormat=\"true\" Name=\"Intense Reference\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"33\" SemiHidden=\"false\"    UnhideWhenUsed=\"false\" QFormat=\"true\" Name=\"Book Title\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"37\" Name=\"Bibliography\" \/> <w:LsdException Locked=\"false\" Priority=\"39\" QFormat=\"true\" Name=\"TOC Heading\" \/> <\/w:LatentStyles> <\/xml><![endif]--><!-- [if gte mso 10]>\n<mce:style><!   \/* Style Definitions *\/  table.MsoNormalTable \t{mso-style-name:\"Normaali taulukko\"; \tmso-tstyle-rowband-size:0; \tmso-tstyle-colband-size:0; \tmso-style-noshow:yes; \tmso-style-priority:99; \tmso-style-qformat:yes; \tmso-style-parent:\"\"; \tmso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; \tmso-para-margin-top:0cm; \tmso-para-margin-right:0cm; \tmso-para-margin-bottom:10.0pt; \tmso-para-margin-left:0cm; \tline-height:115%; \tmso-pagination:widow-orphan; \tfont-size:11.0pt; \tfont-family:\"Calibri\",\"sans-serif\"; \tmso-ascii-font-family:Calibri; \tmso-ascii-theme-font:minor-latin; \tmso-fareast-font-family:\"Times New Roman\"; \tmso-fareast-theme-font:minor-fareast; \tmso-hansi-font-family:Calibri; \tmso-hansi-theme-font:minor-latin; \tmso-bidi-font-family:Arial; \tmso-bidi-theme-font:minor-bidi;} --><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><!--[endif] --><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kun nyt kerran ehdin fuusiojazziin asti, niin seuraava esimerkki vaatii ehdottomasti tulla otetuksi huomioon. Vuonna 2008 kuollut maailmanluokkaa oleva basisti <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Pekka_Pohjola\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Pekka Pohjola<\/a> oli suomalaisen uudemman jazzin sek\u00e4 progemusiikin ter\u00e4vint\u00e4 k\u00e4rke\u00e4 ja tehnyt yhteisty\u00f6t\u00e4 mm. <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Mike_Oldfield\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Mike Oldfieldin<\/a> kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pohjolan tavoite oli tehd\u00e4 bassosta soolosoitin (Teh\u00e4n tied\u00e4tte nuo basistivitsit: b\u00e4ndiin p\u00e4\u00e4see basistiksi, jos faijalla on pakettiauto. Tosiasiassa basisti ja rumpali ovat b\u00e4ndin p\u00e4\u00e4llyst\u00f6\u00e4. Basisti m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 s\u00e4vellajin ja rumpali tahdin. Kitarat, koskettimet ym. rakentelevat p\u00e4\u00e4lle omia kuvioitaan).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Albumi Visitation on vuodelta 1979, mahtavan hieno p\u00e4\u00e4t\u00f6sraita Try to Remember. Sibelius-vaikutteitako? Mit\u00e4 ilmeisimmin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Visitation on my\u00f6s hieno esimerkki LP-ajan levynkansitaiteesta, joka alkoi rappeutua heti, kun vinyylilevyt joutuivat CD-levyjen syrj\u00e4ytt\u00e4miksi. MP3 ei tarvitse en\u00e4\u00e4 ollenkaan koteloa. Digitaaliformaattiin siirrytt\u00e4ess\u00e4 saavutettiin kenties hyv\u00e4 &#8211; tosin puritaanisimpien hifi-kultakorvien mielest\u00e4 steriili ja kylm\u00e4 &#8211; \u00e4\u00e4nentoisto, mutta menetettiin musiikinharrastukseen liittynyt vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4 osa-alue, musiikin konkreettinen olemassaolo levyhyllyss\u00e4, nippu hiirenkorville kuluneita pahvikoteloita, jotka kertovat omistajansa musiikkimausta ja sen kehityksest\u00e4 ja pysyvyydest\u00e4. CD-muovikotelot eiv\u00e4t osaa vanhentua yht\u00e4 tyylikk\u00e4\u00e4sti. Menev\u00e4t vain rikki pudotessaan lattialle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/v085JKKzNRE\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Rhythm and blues<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">1950\u201360-luvuilla suosiossa ollut amerikkalainen laaja populaarimusiikin haara vaikutti voimakkaasti rockmusiikin kehitykseen. <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Ray_Charles\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Ray Charles<\/a> on merkitt\u00e4vimpi\u00e4 <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Rhythm_and_blues\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">R&amp;B<\/a>-artisteja, mutta kuten usein, kategorisointi on vaikeaa ja l\u00e4hinn\u00e4 musiikkitieteilij\u00f6iden ja -toimittajien p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky sek\u00e4 musiikkiyleis\u00f6n kannalta turhaa musiikkiel\u00e4myksen monimutkaistamista. Ray Charlesin kohdalla raja soulin suuntaan on per\u00e4ti h\u00e4ilyv\u00e4. Ray Charlesilla oli 1960-luvulla suomalainen naisyst\u00e4v\u00e4 nimelt\u00e4 Raita Outinen, mist\u00e4 seikasta t\u00e4k\u00e4l\u00e4inen juorulehdist\u00f6 n\u00e4ki paljon vaivaa noina rasistisina aikoina.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/Cf0X7QuK4LI\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ray Charlesia leppoisampaa linjaa vet\u00e4v\u00e4 taiteilija <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Fats_Domino\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Fats Domino<\/a> ja v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n letke\u00e4sti etenev\u00e4 versio kappaleesta Blueberry Hill, joka on varmaankin vanhojen R&amp;B-klassikkojen levytetyimm\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4. Englanninkielinen Wikipedia tuntee nelisenkymment\u00e4 versiota, 1940-luvulta 2000-luvulle:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/bQQCPrwKzdo\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Doo-wop\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>Doo-wop<\/strong><\/a> oli vokalistien osuutta painottava rhythm and blues \u2013musiikin tyyli, joka oli suosiossa 1950-60-luvuilla. <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/The_Platters\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">The Platters<\/a> \u2013lauluyhtye on tunnetuimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4 t\u00e4t\u00e4 lajia. The Plattersin tunnetuin hitti on niin ik\u00e4\u00e4n kymmeni\u00e4 kertoja versioitu <a href=\"http:\/\/www.youtube.com\/watch?v=EmmTsEu19YM\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">The Great Pretender<\/a>. Esimerkkin\u00e4 hiilikaivosty\u00f6l\u00e4isen raskaasta ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 kertova Sixteen Tons (alkuteos Merle Travis 1946). Laulu\u00e4\u00e4nist\u00e4 basso on hienoin:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/PjXhHhxlseM\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jo 1930-luvulla perustettu <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Delta_Rhythm_Boys\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Delta Rhythm Boys<\/a> \u2013lauluyhtye tuli Suomessa kovasti suosituksi esiinnytty\u00e4\u00e4n vuonna 1950 Linnanm\u00e4en avajaisissa. Sotakorvauksia maksavalla k\u00f6yh\u00e4ll\u00e4 Suomella oli noihin aikoihin melko v\u00e4h\u00e4n kontakteja suureen maailmaan, joten mustat laulajapojat olivat v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin eksoottinen tuttavuus.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Delta Rhythm Boys ihastui Suomeen ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 saamaansa suosioon ja levyttikin suomalaisia kappaleita, sek\u00e4 englanniksi ett\u00e4 suomeksi. (Aikuisik\u00e4\u00e4n ehtinyt lukija muistaa Delta Rhythm Boysit ainakin Halvan lakritsimainoksesta.) Yhtyeen perustaja Lee Gaines on oman tahtonsa j\u00e4lkeen haudattu Suomeen:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/0UM3lpJOM6c\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Soul<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kun rhythm &amp; bluesiin 1950\u201360-luvuilla yhdisteltiin black gospelin \u201dsielukkaita\u201d s\u00e4vyj\u00e4, oli tuloksena <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Soul_%28musiikki%29\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">soul<\/a>-musiikki. Soulista puolestaan johtaa kehityslinja 1970-luvun diskopoppiin, joka puolestaan elektroniikan nopeasti kehittyess\u00e4 muodosti konemusiikin perustan. <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Marvin_Gaye\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"> Marvin Gayen<\/a> versio kappaleesta I Heard it through the Grapevine. V\u00e4h\u00e4nk\u00e4\u00e4n aktiivisemmin musiikkia seuraileva on tuskin voinut t\u00e4lt\u00e4k\u00e4\u00e4n v\u00e4ltty\u00e4. Leikkeen livesessio on v\u00e4h\u00e4n uudempaa perua vuodelta 1980:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/Y7dGdrP3pms\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Soulin kummiset\u00e4 (afroamerikkalaisen musiikin artistit olivat etevi\u00e4 keksim\u00e4\u00e4n komeita titteleit\u00e4 itselleen) <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/James_Brown\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">James Brown<\/a> (1933-2006) on soul-artisteista kuuluisimpia ja uuden ajan airuita h\u00e4nkin. Lauluvuoropuhelun toinen osapuoli on Fred Wesley. Soulista kehittyneen <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Funk\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>funkin<\/strong><\/a> elementit kuuluvat jo.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/Ajzpd-ONOdo\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sen perusteella, mit\u00e4 edell\u00e4 on kerrottu Chicagosta mustan musiikin pohjoisena keskuksena, Blues Brothers -elokuvan veljekset Jake ja Elwood eiv\u00e4t suinkaan sattumalta pist\u00e4neet paikkoja remonttiin juuri Chicagossa. Moni mustan musiikin t\u00e4hti (mm. Aretha Franklin, Ray Charles, Cab Calloway) vieraili elokuvassa ns. cameo-roolissa, esitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 itse\u00e4\u00e4n. (V\u00e4lill\u00e4 piti v\u00e4h\u00e4n tinki\u00e4kin puhdasoppisuudesta paikallisen maun hyv\u00e4ksi, kun t\u00e4ytyi ottaa ty\u00f6voitto yleis\u00f6st\u00e4 <a href=\"http:\/\/www.youtube.com\/watch?v=F5N35kQAPv0\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Bob&#8217;s Country Bunker<\/a> -hein\u00e4hattusaluunassa, jossakin sik\u00e4l\u00e4isell\u00e4 Etel\u00e4-Pohjanmaalla.) Seuraavaan videoon on koostettu l\u00e4hestulkoon koko oleellinen Blues Brothers -leffan sis\u00e4lt\u00f6:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/tjGfnsjdJec\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pistet\u00e4\u00e4np\u00e4 jo korvan taakse, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ns. <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Motown\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Motown<\/a>-soundia &#8211; detroitilainen levy-yhti\u00f6, joka kantaa melkeinp\u00e4 p\u00e4\u00e4vastuun soulin noususta 1960-luvulla &#8211; tunnistettavimmillaan edustavassa <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/The_Supremes\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Diana Ross and the Supremes<\/a> -souln\u00e4ytteess\u00e4 ollaan jo aika l\u00e4hell\u00e4 1970-luvun diskohile-ilmi\u00f6n synty\u00e4. Palaamme asiaan tuonnempana:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/HXGz8i0I2L0\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mik\u00e4\u00e4n laki ei kiell\u00e4 yhdistelem\u00e4st\u00e4 mit\u00e4 tahansa musiikin lajeja kesken\u00e4\u00e4n. Siin\u00e4 on yksi syy, miksi nuo seitsem\u00e4n nuottia tuntuvat olevan ehtym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 (siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 niit\u00e4 ei voi yhdistell\u00e4 miten tahansa mielivaltaisesti ilman, ett\u00e4 korviin sattuu pahasti). <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Herbie_Hancock\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Herbie Hancock<\/a> on fuusiojazzin k\u00e4rkinimi\u00e4, joka yhdisteli my\u00f6s jazzin ja funk-musiikin elementtej\u00e4. Hancockin suurelle yleis\u00f6lle tunnetuimpia on Rockit 1980-luvulta. Raaputusta muistuttavat \u00e4\u00e4net ovat scratching \u2013 vinyylilevyn py\u00f6rittely\u00e4 edestakaisin levylautasella \u2013 tunnettua varhaiselle hiphop-kulttuurille aikana, jolloin CD-levyt alkoivat nopeasti syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vinyylej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/GHhD4PD75zY\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sukututkimus on monimutkaista. Miten se nyt menik\u00e4\u00e4n? Bluesin em\u00e4juuresta haarautuu jazz monine alalajeineen. Blues kasvattaa samoina vuosikymmenin\u00e4 my\u00f6s monihaaraisen kasvuston jazzia tiukemmin blues-traditioon nojaavaa populaarimusiikkia, josta 1950-luvulla varsinkin soulin kautta erkanee pop- ja disco-musiikkiin sek\u00e4 edelleen <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Elektroninen_musiikki\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">konemusiikkiin<\/a> ja <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Rap\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">hiphopiin<\/a> asti johtava kehityslinja.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toinen 1950-luvulla tiet\u00e4\u00e4n etsim\u00e4\u00e4n l\u00e4htenyt musiikillinen kehityslinja nojaili j\u00e4lleen tiukemmin bluesin perusteisiin, seikkaili v\u00e4lill\u00e4 kauas is\u00e4ns\u00e4 kodista, oppi maailmalla liian hienoja tapoja ja oli unohtaa juurensa, t\u00f6rm\u00e4ili lopulta musiikillisiin umpikujiin, kunnes muisti j\u00e4lleen is\u00e4n opetukset ja palasi h\u00e4nt\u00e4 koipien v\u00e4liss\u00e4 kotiin kertaamaan kolmisointua.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>And the God said: \u201dLet there be Rock and Roll!!!\u201d <\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/s3nEAmt5AZ8\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Australialainen <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/AC\/DC\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">AC\/DC<\/a> on mainio esimerkki siit\u00e4, miten yksinkertainen ja suoraviivainen, oikeiden miesten oikeilla soittimilla soittama halki, poikki ja pinoon \u2013rock\u2019n\u2019roll toimii aina vain, vuosikymmenest\u00e4 toiseen (viel\u00e4 nykyinenkin, jo ainakin kolmas kellarib\u00e4ndien sukupolvi tiet\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Varmemmaksi vakuudeksi: Video on vuodelta 1978. (Siisp\u00e4 Young-veljekset Angus ja Malcolm ovat viel\u00e4 sukunimens\u00e4 mukaisessa kuosissa.) Yli kolmekymment\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin AC\/DC:n soitanto on yh\u00e4 tuota samaa r\u00e4min\u00e4\u00e4, laulu samoin. Saarnaaja on Bon Scott, joka oli AC\/DC:n solisti vuosina 1974-80 ja joutui eroamaan b\u00e4ndist\u00e4 kuoleman kautta. My\u00f6hempien aikojen laulaja Brian Johnson p\u00e4\u00e4see aika l\u00e4helle moottorisahalta kuulostavaa Scottin \u00e4\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jo nimell\u00e4\u00e4n AC\/DC tulee ilmaisseeksi rockmusiikin perusedellytyksi\u00e4. Ilman tasa- ja vaihtovirtaa rock\u2019n\u2019roll tuskin olisi voinut synty\u00e4k\u00e4\u00e4n. T\u00e4rkein rockhistorian keksint\u00f6 on elektroniikka, esimerkiksi <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/S%C3%A4hk%C3%B6kitara\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">lankkukitarassa<\/a>, jossa ei ole kaikukoppaa, vaan \u00e4\u00e4ni synnytet\u00e4\u00e4n ter\u00e4skielien v\u00e4r\u00e4htelyst\u00e4 mikrofonien ja vahvistimen avulla. T\u00e4m\u00e4 puolestaan antaa uusia mahdollisuuksia muokata \u00e4\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Rock\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>Rock\u2019n\u2019roll<\/strong><\/a> on pohjimmiltaan yksinkertaista ja perinnetietoista perusarvot kunniaan \u2013musiikkia: bluesiin pohjautuvat rytmi ja kolmisointu, kierroksia vain lis\u00e4\u00e4, ja kevyen musiikin uudemman historian k\u00e4\u00e4nteentekevimm\u00e4ll\u00e4 musiikki-innovaatiolla oli riitt\u00e4v\u00e4sti leip\u00e4\u00e4 ja voita repussaan maailmanvalloitusta varten.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Rockmusiikki syntyi T-Fordissa alkunsa saaneiden 1930-luvun ik\u00e4luokkien aikuistuessa. Kuten sanalla jazz, my\u00f6s ilmaisulla rock\u2019n\u2019roll oli alkuper\u00e4inen merkityksens\u00e4 ihmisel\u00e4m\u00e4\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4vien viettien alueella: rock\u2019n\u2019roll tarkoitti alun perin seksin harjoittamista auton takapenkill\u00e4, auton oman jousikvartetin huolehtiessa taustamusiikista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Rockmusiikin juuria on mehevimmin lannoittanut rhythm and blues. Mutta jos rajoittuu painottamaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n afroamerikkalaisen perinteen osuutta rockin synnyss\u00e4, rockmusiikki joutuisi ontumaan synnyinkodistaan maailmalle yhdell\u00e4 jalalla. Ennen kuin p\u00e4\u00e4semme rockmusiikin tarinassa eteenp\u00e4in, t\u00e4ytyy luoda nopea silm\u00e4ys eurooppalaisen Amerikan-siirtolaisuuden mukanaan tuomaan musiikkiperinteeseen, jolla on my\u00f6s sanansa sanottavana t\u00e4m\u00e4n populaarimusiikin &#8211; korjaan: populaari<em>kulttuurin<\/em> &#8211; mullistaneen musiikkilajin syntyyn.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yhdysvalloissa hevosetkin kuuntelevat <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Country\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">kantria<\/a>. <strong>Country and Western <\/strong>on L\u00e4nnen mailla tavattoman suosittu musiikinlaji, v\u00e4h\u00e4n vastaavanlaisessa asemassa kuin iskelm\u00e4musiikki (\u201dhetkelm\u00e4\u201d, Tapio Rautavaaran mukaan) Suomessa. Suomalainen iskelm\u00e4musiikki onkin saanut paljon vaikutteita kantrista. Hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 on pitk\u00e4n linjan iskelm\u00e4t\u00e4hti, sinivalkoinen \u00e4\u00e4ni, suorastaan osa suomalaista identiteetti\u00e4, 7. joulukuuta 2010 edesmennyt <a href=\"http:\/\/www.youtube.com\/watch?v=uUN5vMIkIeM\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Kari Tapio<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kaupallinen countrymusiikki syntyi 1920-luvulla Nashvilless\u00e4. Paikallinen radioasema yll\u00e4piti el\u00e4v\u00e4n musiikin esityspaikkaa nimelt\u00e4 Grand Ole Opry, josta radioasema l\u00e4hetti lauantai-illan konsertteja eetteriin. Aiemmin lannanhajuisena junttimusiikkina pidetty country tuli radion v\u00e4lityksell\u00e4 laajemman yleis\u00f6n tietoisuuteen. Radio v\u00e4litti vain musiikin, ei tuota ensiksi mainittua.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hypp\u00e4\u00e4n saman tien l\u00e4helle country and westernin nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja esittelen yhdell\u00e4 kertaa nelj\u00e4 kantrilegendaa, tuhmien poikien esitt\u00e4m\u00e4n karhean outlaw-countryn edustajia jokainen. Superkokoonpano The Highwaymen &#8211; <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Willie_Nelson\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Willie Nelson<\/a>, <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kris_Kristofferson\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Kris Kristofferson<\/a>, <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Waylon_Jennings\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Waylon Jennings<\/a> ja <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Johnny_Cash\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Johnny Cash<\/a> \u2013 esitt\u00e4\u00e4 nimikkokappaleensa Highwayman:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/aFkcAH-m9W0\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-left wp-block-paragraph\">Edellisest\u00e4 on olemassa my\u00f6s karaokebaareissa kovasti suosittu, ilmeisesti ei ihan vakavissaan tehty <a href=\"http:\/\/www.youtube.com\/watch?v=9FTxz6uQ9xA\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">suomalaisen perusmiehen makuun viritetty versio<\/a>. T\u00e4m\u00e4n All-Stars-ryhm\u00e4n nimeksi voisi k\u00e4yd\u00e4 vaikkapa &#8221;Lehmipolkumiehet&#8221;.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Irlantilainen kansanmusiikki<\/strong> oli angloamerikkalaisen musiikin yksi t\u00e4rke\u00e4 innoituksen l\u00e4hde. Irlantilaiset olivat suuri siirtolaisryhm\u00e4, ennen kaikkea Irlantia kohdanneen elintarvikekatastrofin takia. Irlannin v\u00e4kiluku ei ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n saavuttanut vuoden 1845 perunaruttoa edelt\u00e4nytt\u00e4 tasoa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Irlantilaismusiikki on vaikuttanut rockmusiikin kehitykseen, sek\u00e4 suoraan ett\u00e4 pontikantuoksuisen <a href=\"http:\/\/www.youtube.com\/watch?v=9NcCgsAMxhs\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>bluegrass<\/strong><\/a>-musiikin kautta. Bluegrass on countrya hieman muistuttavaa valkoisten yhdysvaltalaisten kansanmusiikkia, kotoisin alun perin Appalakkien korpimetsist\u00e4, ja on se saanut vaikutteita my\u00f6s black gospelista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Taas p\u00e4\u00e4sen ly\u00f6m\u00e4\u00e4n kaksi k\u00e4rp\u00e4st\u00e4 yhdell\u00e4 iskulla. Videolla on yhteissessiossa kaksi irlantilaismusiikin kovimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4 olevaa nime\u00e4: perinnetietoisempi <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/The_Dubliners\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">The Dubliners<\/a> sek\u00e4 punkrockista mausteita lainannut <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/The_Pogues\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">The Pogues<\/a>. Ripi rinnan esiintyy my\u00f6s kaksi irlantilaismusiikin kovimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4 olevaa juoppoa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Asiantuntija huomaa heti videolla olevan jo ik\u00e4\u00e4, koska Poguesin Shane MacGowanilla on viel\u00e4 hampaanp\u00e4tki\u00e4 suussa. Molemmat solistit ovat manan majoilla. Dublinersin Ronnie Drew kuoli jo 2008. MacGowan eli ihme kyll\u00e4 viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n, itsemurhamaisista el\u00e4m\u00e4ntavoistaan huolimatta. Noutaja tuli kuitenkin lopulta h\u00e4nellekin, 30. marraskuuta 2023.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Irish Rover, perinteist\u00e4 (trad.) irlantilaista hilipatimusiikkia. Jos vain laulaja pysyisi per\u00e4ss\u00e4, t\u00e4ll\u00e4 varmaan laittaisi karaokebaarin kalusteet uuteen uskoon:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/au30c9ZMIPg\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Rock\u2019n\u2019rollilla on siis montakin is\u00e4kandidaattia, mutta geenitestit todistavat vahvimmin rhythm and bluesin puolesta. Country ja irlantilaismusiikki h\u00e4\u00e4riv\u00e4t v\u00e4hint\u00e4\u00e4n innokkaina set\u00e4miehin\u00e4 kehdon \u00e4\u00e4ress\u00e4. Ja totta kai: sitten kun rock\u2019n\u2019roll kaatoi kehtonsa ja l\u00e4hti maailmalle, se sai aina my\u00f6s paikallisia s\u00e4vyj\u00e4 sek\u00e4 sekoittui sen sata kertaa muiden kevyen ja vakavammankin musiikin lajien (vihaan sanaa <em>genre<\/em>), sek\u00e4 my\u00f6s omien alalajiensa kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/8RAfxiyMKAk\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Chuck_Berry\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Chuck Berryn<\/a> Maybellene on vuodelta 1955 (toki huomasit, ett\u00e4 \u00e4skeinen AC\/DC:n tuomiorovasti mainitsi saarnassaan t\u00e4m\u00e4n vuoden) ja tiett\u00e4v\u00e4sti ensimm\u00e4inen rock-levytys. Silloin, kun halutaan todistella rock\u2019n\u2019rollin syntyneen rhythm and bluesin perinteest\u00e4, musta muusikko Chuck Berry on oikein omiaan perinteensiirt\u00e4j\u00e4ksi. Maybellene kuulostaa jo aivan kyps\u00e4lt\u00e4 rock-kappaleelta. Chuck Berry on selv\u00e4sti ollut paljon aikaansa edell\u00e4. Aivan kuin kevyen musiikin evoluutiotarina olisi hyp\u00e4nnyt kerralla pari sukupolvea eteenp\u00e4in, ja rhythm &amp; bluesin ja rock&#8217;n&#8217;rollin v\u00e4liin olisi j\u00e4\u00e4nyt jokin musiikintutkimukselle toistaiseksi l\u00f6ytym\u00e4t\u00f6n puuttuva rengas.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Seuraavaksi <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Bo_Diddley\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Bo Diddley<\/a>, toinen varhainen rock\u2019n\u2019rollin pioneerihahmo ja kappale Road Runner, joka saattaa kuulostaa tutulta. Kyll\u00e4 vain! T\u00e4m\u00e4 iski lujasti tajuntaan Suomessa 1970-luvulla:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/MhrCmzoRB_Q\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Kuningas Elvis<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yritys kuvailla rock\u2019n\u2019rollin historiaa ilman Elvist\u00e4 on kuin yritt\u00e4isi opettaa filosofian historiaa ilman Platonia. Elvis on myynyt arviolta kaksi miljardia levy\u00e4, suurimman osan niist\u00e4 kuolemansa j\u00e4lkeen. Elvis on maailman parhaiten ansaitseva vainaja. Elvis \u2013fan clubeja on yli kuusisataa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">K\u00f6yhiin oloihin v. 1935 Tupelon pikkukaupungissa Mississippin osavaltiossa \u2013 afroamerikkalaisen musiikkiperinteen ydinalueilla Syv\u00e4ss\u00e4 Etel\u00e4ss\u00e4 \u2013 syntynyt <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Elvis_Presley\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Elvis Aaron Presley<\/a> \u00e4\u00e4nitti ensimm\u00e4isen kaupallisen levytyksens\u00e4 That\u2019s all Right Mama vuonna 1954. L\u00e4pimurto tuli parin vuoden sis\u00e4ll\u00e4. Varhaishittej\u00e4 olivat mm. Hound Dog, Love Me Tender ja Heartbreak Hotel, joka oli ensimm\u00e4inen miljoona kappaletta myynyt levytys maailmassa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/DCP_g7X31nI\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Rotuhygieenikoissa ja moraalinvartijoissa Elvis her\u00e4tti pahennusta: valkoinen mies laulamassa mustien musiikkina pidettyj\u00e4 renkutuksia ja vatkaamassa lantiotaan s\u00e4\u00e4dytt\u00f6m\u00e4n n\u00e4k\u00f6isesti! (Tarinan mukaan Elviksen lavatyyli syntyi, kun h\u00e4n j\u00e4nnitti ensimm\u00e4isiss\u00e4 levytyksiss\u00e4\u00e4n eik\u00e4 kyennyt laulaessaan seisomaan paikoillaan.)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Elvis osasi jotenkin vaistomaisella tavalla hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 rock\u2019n\u2019rolliin sis\u00e4\u00e4nrakennettua seksuaalisuutta. Vanhemman sukupolven paheksunta tietysti teki Elviksest\u00e4 entist\u00e4 suositumman nuorison parissa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Osa-ansio Elviksen huikeaan uraan ja legendan asemaan oli valkokankaalla. Elvis teki kolmisenkymment\u00e4 elokuvaa, suurimman osan 1960-luvulla, sek\u00e4 esiintyi monissa TV-sarjoissa. Osasyy Elviksen menestykseen oli my\u00f6s h\u00e4nen ovela managerinsa \u201dEversti\u201d Tom Parker, joka loi suojattinsa ymp\u00e4rille ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n t\u00e4htikultin (ja nettosi Elviksen elokuvista enemm\u00e4n kuin t\u00e4hti itse). Viva las Vegas! oli Elvis-elokuvien paremmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/ui0EgRsFVN8\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">1960-luvun j\u00e4lkipuoliskolla Elviksen ura k\u00e4rsi notkahduksen, mik\u00e4 osittain&nbsp;johtui v\u00e4hemm\u00e4n tasokkaiden Elvis-elokuvien ylituotannosta. Elvis meni hetkeksi pois muodista. 1960-luvun lopulla soulmusiikkia l\u00e4hestynyt Elvis koki uuden nousun. Elviksest\u00e4 kehittyi huomattavan laaja-alainen viihdetaiteilija, joka et\u00e4\u00e4ntyi v\u00e4hitellen rocklaulajataustastaan keskiluokkaisemman maun suuntaan. Komea mies ja t\u00e4ytel\u00e4inen \u00e4\u00e4ni, mik\u00e4 sen parempi yhdistelm\u00e4 tulkitsemaan lemmentuskasta kertovia haikeita balladeja. Ei ihme, jos naiset kautta maailman olivat l\u00e4\u00e4p\u00e4ll\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kaikkien aikojen supert\u00e4hti \u2013imagoon kuului tietysti n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntyyli, joskin Elvis osasi rakastaa komeutta ja kimallusta ihan omastakin takaa: plantaasityylinen kartano <a href=\"http:\/\/toolserver.org\/~kolossos\/earth.php?long=-90.022778&amp;lat=35.045833&amp;name=Graceland\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Graceland<\/a>, kokonainen laivasto loistoautoja, puoli kiloa kultasormuksia, niitein koristellut v\u00e4lkkyv\u00e4t esiintymisasut, komeuden kruununa auton p\u00f6lykapselin kokoinen vy\u00f6nsolki.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">1970-luvun alussa Elvis oli parhaimmillaan. Kypsyneen Elviksen \u00e4\u00e4ni on upea, ei siit\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4se. Burning Love:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/HMi1b69ynIA\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pian alkoi alam\u00e4ki, joka johtui h\u00e4nen avioliittonsa purkautumisesta ja yh\u00e4 pahenevasta l\u00e4\u00e4keriippuvuudesta. Elvis oli hyv\u00e4\u00e4 vauhtia vajoamassa ylipainoiseksi, alikuntoiseksi ja yli-ik\u00e4iseksi laulavaksi lihapullaksi Las Vegasin y\u00f6kerhoihin. H\u00e4n sai kuitenkin juuri ajoissa kiinnityksen Yl\u00e4kerran Orkesteriin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Seuraava video v\u00e4itt\u00e4\u00e4 olevansa taltiointi Kuninkaan viimeisest\u00e4 konsertista. Fyysisesti Elviksest\u00e4 ei ole paljoa j\u00e4ljell\u00e4 (paitsi m\u00e4\u00e4r\u00e4n suhteen v\u00e4h\u00e4n liiankin kanssa\u2026), mutta \u00e4\u00e4ni on yht\u00e4 mahtava kuin ennenkin. Aavistikohan Kuningas esiripun olevan laskeutumassa?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tulkinnassa on vahvaa laulajan testamentin tuntua, vai onko t\u00e4m\u00e4 vain j\u00e4lkimaailman j\u00e4lkitulkintaa, nyt kun tied\u00e4mme, ett\u00e4 Kuninkaan hetki oli kohta koittava?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vahvasti eletty el\u00e4m\u00e4 synnytt\u00e4\u00e4 vahvasti elettyj\u00e4 tulkintoja. T\u00e4ss\u00e4 tavoitetasoa wannabe-karaokekuninkaille. Karaoke-Elviksill\u00e4 on ainakin kunnon esikuva, jota kohti pyrki\u00e4. Sit\u00e4paitsi, t\u00e4ss\u00e4 on tavoitetasoa koko el\u00e4m\u00e4\u00e4 ajatellen. Kerran tulee aika astua alas el\u00e4m\u00e4n estradilta. Olisipa toivottavaa, ett\u00e4 omael\u00e4m\u00e4kerta mahtuisi sanoihin \u201dI did it my way\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/DzZN3rmN_IE\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Elviksen varhainen kuolema vasta 42-vuotiaana 17. elokuuta 1977 viimeisteli Elviksen legendan ja korotti loppuaikoinaan jo uhkaavasti matkalla kohti unohdusta olleen Elviksen l\u00e4hestulkoon jumalien joukkoon.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4inh\u00e4n usein on asianlaita. Legendaarinen el\u00e4m\u00e4 ei viel\u00e4 tahdo riitt\u00e4\u00e4. Pit\u00e4\u00e4 osata kuolla ajoissa (legendaariset el\u00e4m\u00e4ntavat auttavat t\u00e4ss\u00e4 usein)&nbsp; ja mieluiten dramaattisella tavalla tullakseen kuolemattomaksi. Elviksen kuolema oli ykk\u00f6suutinen joka puolella maailmaa. Kuolemaa seuranneena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Elviksen levyj\u00e4 myytiin 20 miljoonaa kappaletta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Elviksen liskonnahkabootsit j\u00e4ttiv\u00e4t populaarikulttuurin historiaan l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4t j\u00e4ljet. Kymmenien kuolemattomien hittien lis\u00e4ksi h\u00e4n asetti supert\u00e4hteydelle tavoitetason, jota moni yritt\u00e4j\u00e4 on tavoitellut, mutta korkeintaan Michael Jackson (kuninkaan tittelill\u00e4 omassa pop-valtakunnassaan kruunattu h\u00e4nkin) p\u00e4\u00e4si parhaina p\u00e4ivin\u00e4\u00e4n edes l\u00e4helle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>\u201da Little Rock\u2019n\u2019Roll Band from Liverpool\u201d<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Rock\u2019n\u2019rollin suurien vaikuttajien esittelyss\u00e4 seuraa luontevasti englantilainen <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Beatles\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">The Beatles<\/a>, myytyjen levyjen miljardikerhon toinen j\u00e4sen. Vastaavan vaikutuksen, jonka Elvis teki solistina, teki Beatles rockyhtyeiden historiassa. B\u00e4ndien ymp\u00e4rille rakennetun t\u00e4htikultin lis\u00e4ksi Beatles vaikutti itse rockmusiikkiin enemm\u00e4n kuin mik\u00e4\u00e4n toinen aikalaiskokoonpano. Beatles vakiinnutti rock\u2019n\u2019roll \u2013musiikin kitaravetoiseksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Beatlesin ura alkoi vuonna 1960 ja rock\u2019n\u2019rollin edell\u00e4 kuvailtujen perinteiden suhteen sangen sopivasti: huonomaineisesta paikasta, Hampurin punaisten lyhtyjen alueelta. Reeperbahnin sivukadulla, osoitteessa Gro\u00dfe Freiheit 64 (\u201dSuuri Vapaus\u201d tyyliin sopivasti) sijaitsi Indra-musiikkiklubi, jonne nelj\u00e4 k\u00f6yh\u00e4\u00e4 ja tuntematonta liverpoolilaispoikaa olivat saaneet kiinnityksen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuonna 1962 Beatles l\u00f6ysi lopullisen kokoonpanonsa: <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/John_Lennon\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">John Lennon<\/a>, <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Paul_McCartney\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Paul McCartney<\/a>, <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/George_Harrison\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">George Harrison<\/a> ja <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Ringo_Starr\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Ringo Starr<\/a>, joka korvasi rumpalina Pete Bestin. Johtohahmot olivat Lennon ja McCartney. Kuitenkin jokainen j\u00e4sen s\u00e4velsi kappaleita ja lauloi. Manageri Brian Epsteinin ideoimana Beatles omaksui varhaisen habituksensa: moppitukat ja tummat puvut. Samana vuonna ilmestyi ensimm\u00e4inen single Love Me Do. Menestys oli kohtalainen. Seuraava single Please Please Me r\u00e4j\u00e4ytti pankin:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/cFz1SP9SXwU\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Seurasi pitk\u00e4 letka suoraan listojen k\u00e4rkeen ampaisseita kepe\u00e4sti kulkevia rytmikk\u00e4it\u00e4 popralleja ja ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6n fanihysteria, beatlemaniaksi kutsuttu. Varhaisvuosien Beatles-filmatisoinneissa yhtyeen pienist\u00e4 vahvistimista ei kuulu v\u00e4lill\u00e4 mit\u00e4\u00e4n fanilaumojen kiljunnan alta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Varhaisvuosien hittilistasta voisi mainita kappaleen <a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=BOuu88OwdK8\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">She Loves You<\/a>, jonka kertos\u00e4keest\u00e4 tuli yksi Beatlesin tavaramerkeist\u00e4, mink\u00e4 vuoksi Suomen kulttuuripiirit nimitteliv\u00e4t liverpoolilaispoppoon renkutuksia halveksivasti \u201djee jee \u2013musiikiksi\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Totta kai Beatles noteerattiin Suomessakin, vaikka superb\u00e4ndi\u00e4 ei koskaan saatukaan keikalle t\u00e4nne susien ja karhujen valtakuntaan. Riemastuttavin Beatles-suomennos kautta aikojen on Teijo Joutselan ja Humppaveikkojen ihan tyynesti suomalais-ugrilaiseen humppaformaattiin runnoma She Loves You, h\u00e4rm\u00e4ksi \u201d<a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=SUJiTvNu-B4\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">H\u00e4n sinun on<\/a>\u201d (Jee Jee&#8230;).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Beatles parani levy levylt\u00e4, kiitos nerokkaiden muusikoiden. 1960-luvun puoliv\u00e4liin ehditt\u00e4ess\u00e4 jee jee \u2013linja oli jo kuljettu loppuun ja tuon monitulkintaisen sanaparin merkityssis\u00e4lt\u00f6 tyhjiin ammennettu. Beatles uudistui vakavampaan sek\u00e4 kohta my\u00f6s kokeilevampaan suuntaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/A_MjCqQoLLA\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Sgt._Pepper%27s_Lonely_Hearts_Club_Band\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Sgt. Pepper&#8217;s Lonely Hearts Club Band<\/a> \u2013teemalevy\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n paitsi Beatlesin uran my\u00f6s koko rock\u2019n\u2019rollin historian k\u00e4\u00e4nnekohtana. Progressiivinen rock koko levyn pituisine musiikkitarinoineen ja taiteellisine levynkansineen sai Pepperist\u00e4 paljon vaikutteita. Moppitukat ovat kasvaneet pituutta. Nenien alle ovat ilmestyneet viikset. Tummat puvutkin ovat vaihtuneet hippivaatteisiin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">1960-luvun lopun hippikulttuurissa Beatles oli sek\u00e4 saavana ett\u00e4 antavana osapuolena. Lucy in the Sky with Diamonds \u2013kappale sai moraalinvartijat ep\u00e4luuloisiksi, kun laulun \u201dLucyn\u201d ep\u00e4iltiin tarkoittavan LSD:t\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/naoknj1ebqI\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mit\u00e4 muuten tulee tuohon nutturat\u00e4tim\u00e4iseen moraalinvartiointiin: Jotakin sen kaltaista kuin &#8221;nuoriso&#8221; oikeastaan vasta syntyi toisen maailmansodan j\u00e4lkeen l\u00e4nsimaisten yhteiskuntien vaurastumisen seurauksena. &#8221;Nuoruus&#8221; oli puolijoutilas v\u00e4litila, oman itsens\u00e4 etsinn\u00e4n aika lapsuuden ja aikuisuuden v\u00e4lill\u00e4. Sit\u00e4 mukaa &#8221;nuorisokulttuurikin&#8221; oli ihan uusi asia, jotakin sellaista, jota edellinen sukupolvi ei voinut mill\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, eik\u00e4 se ollut heid\u00e4n ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4kseen tarkoitettukaan, p\u00e4invastoin, mit\u00e4 enemm\u00e4n &#8221;kalkkiksia&#8221; \u00e4rsytti sen parempi. Niinp\u00e4h\u00e4n isien ja \u00e4itien sukupolvi oli huolissaan perinteisen arvoperustan rapautumisesta. Huoleen oli tietysti syyt\u00e4kin, koska kaikenlainen etsiminen ja kokeileminen (ja n\u00e4iden seurauksena t\u00f6pp\u00e4ilykin) kuuluu nuoruuteen. Nuorisokulttuurin liepeill\u00e4 viihtyv\u00e4t osailmi\u00f6t, kuten p\u00e4ihteiden kokeileminen ja seksitouhut, saattoivat johtaa ik\u00e4viinkin seurauksiin. Pop- ja rock-musiikki oli \u00e4\u00e4nek\u00e4s osa nuorisokulttuuria ja aiheutti vanhemmissa p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4 rytmikkyydell\u00e4\u00e4n ja aggressiivisuudellaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Takaisin Beatlesiin: Nelj\u00e4n toinen toistaan suuremman taiteilijan musiikilliset n\u00e4kemykset et\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t v\u00e4hitellen yh\u00e4 kauemmas toisistaan. Keskin\u00e4isen riitelyn pahentuessa Beatles oli jo vuonna 1969 de facto hajonnut&nbsp;eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 esiintynyt julkisesti yhdess\u00e4. Kuitenkin Beatles p\u00e4\u00e4tti viel\u00e4 tehd\u00e4 yhden levyn.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Viimeisell\u00e4 levyll\u00e4 vuonna 1970 pistettiin ilmoitusluontoisesti hanskat naulaan: Let it Be.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/QDYfEBY9NM4\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Beatles osasi lopettaa ajoissa, ennen kuin Beatles-ilmi\u00f6 oli ehtinyt muuttua pelk\u00e4ksi voitonmaksimoinniksi. Liverpoolilaispojat jatkoivat kukin soolouralla, menestyksekk\u00e4immin Paul McCartney ja John Lennon.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Paul McCartney, jolla on my\u00f6s hyv\u00e4 bisnesnen\u00e4, osasi parhaiten hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 Beatles-menneisyytt\u00e4\u00e4n, ja h\u00e4nen my\u00f6hempi tuotantonsa onkin oikein tunnistettavaa Beatles-ilmaisua jatkokehiteltyn\u00e4. Nelikon ex-j\u00e4senist\u00e4 h\u00e4n k\u00e4\u00e4ri eniten rahaa, maailman rikkaimmaksi muusikoksi asti, ja sai vuonna 1997 Englannin kuningattarelta ritarinarvon.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=FG3zqO0Zv5U\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">John Lennon<\/a> niitti laakereita ajan ilmi\u00f6ihin kantaa ottavana arvostettuna maailmanparantajamuusikkona &#8211; viel\u00e4p\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n uskottavana sellaisena ollakseen ex-Beatle-multimiljon\u00e4\u00e4ri &#8211; kunnes tuli dramaattisesti Mark Chapman \u2013nimisen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n seonneen entisen Lennon-fanin ampumaksi joulukuussa 1980. Ja taas: v\u00e4kivaltainen kuolema &#8211; ja kerrassaan harkitun murhan uhrina &#8211; nosti Lennonin arvostuksen ihan uusiin korkeuksiin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">The Beatles oli koossa vain kymmenen vuotta, mik\u00e4 ei ole pitk\u00e4 aika. Kuitenkin Beatlesin tuotanto ehti kokea pitk\u00e4n kehityskaaren, mink\u00e4 vuoksi, koko tuon ajan supersuositun, Beatlesin vaikutus &#8211; niin vahva, ett\u00e4 sit\u00e4 on vaikea edes liioitella &#8211; ulottuu laajalle alueelle kevyen musiikin kentt\u00e4\u00e4, iskelm\u00e4musiikista progeen asti. Ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n kuuluisuuteen nousseen yhtyeen tarttuvia kappaleita harjoiteltiin lukemattomissa autotalleissa. Moni tuleva kitarasankari soitteli teinivuosinaan Beatlesin kappaleita sormensa verille. Beatlesin perint\u00f6 el\u00e4\u00e4 yh\u00e4. Beatlesmaisia melodisia s\u00e4velkulkuja tapaa t\u00e4m\u00e4n t\u00e4st\u00e4 sek\u00e4 rock- ett\u00e4 varsinkin popmusiikissa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lis\u00e4\u00e4 rock-historian siipien havinaa kuuluu seuraavissa kolmessa esimerkiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">1960-luvun j\u00e4lkipuoliskolla alkoi hahmottua selv\u00e4 siirtym\u00e4kausi vuosikymmenelt\u00e4 toiselle. 1960-luvun iloiset jee-jee-jee- ja obladii-obladaa-renkutukset syrj\u00e4ytyiv\u00e4t muutamassa vuodessa paljon tummempien s\u00e4vyjen tielt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kenties merkitt\u00e4vin uuden ajan airut oli <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Jimi_Hendrix\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>Jimi Hendrix<\/strong><\/a> (1942-70), aivan liian varhain kuollut kitaransoiton uudistaja, jonka moni 1970-luvun kitaranvinguttaja saa tunnustaa t\u00e4rke\u00e4ksi esikuvakseen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Moni ylti\u00f6lahjakas taiteilija koki rock-marttyyrikuoleman aivan nuorena ja keskell\u00e4 parasta luomiskauttaan. T\u00e4m\u00e4 seikka tietysti on osasyy heid\u00e4n l\u00e4hestulkoon kanonisoituun asemaansa. Varhainen kuolema on kuitenkin vain osa Jimi Hendrixin legendaa. Hendrix ehti lyhyen uransa aikana uudistaa s\u00e4hk\u00f6kitarailmaisua sek\u00e4 koko rock-musiikkia varmaan enemm\u00e4n kuin kukaan toinen ennen ja j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">S\u00e4hk\u00f6kitara oli tietysti ollut alusta l\u00e4htien oleellinen osa R&amp;R-musiikkia, mutta vasta &#8221;Jymy-Henkka&#8221; teki s\u00e4hk\u00f6kitarasta soolosoittimen ja on siit\u00e4 pit\u00e4en ollut opettajana lukemattomille wannabe-kitaristeille n\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 kaikkea kitarasta voi saada irti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/cJunCsrhJjg\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vain kaksi vuotta (1966-68) koossa ollut brittiyhtye <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Cream\">Cream<\/a> \u2013 rummut Ginger Baker, bassossa basistien ep\u00e4jumaliin lukeutuva Jack Bruce ja kitarassa itse \u201dSlowhand\u201d Eric Clapton \u2013 avasi my\u00f6s uusia polunp\u00e4it\u00e4 uudistushenkisten muusikoiden edelleen tutkittavaksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vaikka ei ollut pitk\u00e4 b\u00e4ndi, Cream ehti saada paljon aikaiseksi. Cream vaikutti vahvasti R&amp;R-musiikin kehitykseen ja teki kokeellisella asenteellaan pioneerity\u00f6t\u00e4 rock-ilmaisun my\u00f6hemm\u00e4lle monipuolistumiselle. B\u00e4ndin synk\u00e4nraskaassa poljennossa kuuluu jo 1970-lukulainen progressiivinen rock ja heavy metal.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/Rx37aGw_Rcg\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Edelleen: yhdysvaltalainen <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Doors\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>The Doors<\/strong><\/a> vei my\u00f6s osaltaan rockmusiikkia aimo askeleen eteenp\u00e4in. Musiikillisten ansioiden lis\u00e4ksi The Doorsin maine lep\u00e4\u00e4 my\u00f6s \u2013 taas kerran \u2013 ennenaikaisessa kuolemassa, kun laulaja ja b\u00e4ndin johtohahmo, tuolloin vasta 27-vuotias Jim Morrison l\u00f6ytyi kuolleena asuntonsa kylpyammeesta Pariisissa 3. hein\u00e4kuuta 1971.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vahvoja vaikutteita bluesista saaneen The Doorsin musiikissa kuuluu jo sek\u00e4 heavyrock ett\u00e4 progressiivinen rock. N\u00e4m\u00e4 ovat tietenkin makuasioita, mutta mielest\u00e4ni seuraava esimerkki, ensimm\u00e4isen albumin Light my Fire vuodelta 1967, ei kuulosta p\u00e4tk\u00e4n vertaa vanhanaikaiselta. Ik\u00e4\u00e4 on puoli vuosisataa, mutta yh\u00e4 puree kuin Dracula:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/LY1l8T2Lcl0\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Otetaan toinenkin esimerkki. 1960-luvun lopulta l\u00e4htien musiikinteko alkoi menn\u00e4 yh\u00e4 kemikaalivetoisemmaksi. Beatleskin my\u00f6hempin\u00e4 vuosinaan vauhditti luomisprosessia rehus\u00e4tkill\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4n vahvemmillakin tajunnanr\u00e4j\u00e4ytysaineilla. Oidipuskompleksinen The End. T\u00e4t\u00e4 on tuskin tehty ihan mummon marjamehun voimalla:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/BXqPNlng6uI\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>1970-luku<\/strong> oli hieno vuosikymmen, joka n\u00e4ki rock\u2019n\u2019rollin paisuvan ensin yh\u00e4 mahtipontisempaan suuntaan, kunnes kapinailmi\u00f6 punk palautti rockin j\u00e4lleen takaisin perusarvoihin. Samalla vuosikymmenell\u00e4 my\u00f6s popmusiikki koki merkitt\u00e4v\u00e4n kehityskaaren. Syntyi diskomusiikki-ilmi\u00f6 sek\u00e4 konemusiikki n\u00e4ki p\u00e4iv\u00e4nvalon. Suomessa elettiin rockin kultakautta, jossa t\u00e4rkeimm\u00e4t vaikuttajat olivat soittopuolella Hurriganes ja sanoituspuolella Juice Leskinen sek\u00e4 ulkomailta kantautuva punkin kapinahenki. Tuloksena oli 1970-luvun lopulla vy\u00f6rym\u00e4\u00e4n l\u00e4htenyt niin kutsuttu uusi aalto, nimenomaan suomeksi laulettu ja soitettu rock. (Musiikillisesti lahjakas poikani sanoo, ett\u00e4 1970-luvun j\u00e4lkeen ei ole syntynyt mit\u00e4\u00e4n kunnollista, paitsi Michael Jackson &#8211; ja h\u00e4nkin oli aloittanut jo 1960-luvulla. Nuorissa on tulevaisuus. Sama jannu on nuoruutensa jyrkkyydess\u00e4 sit\u00e4 mielipidett\u00e4, ett\u00e4 valkonaamaisista laulajista ei ole yht\u00e4\u00e4n mihink\u00e4\u00e4n mustien kollegoidensa rinnalla.)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Takaisin Brittein saarille, joilta k\u00e4sin l\u00e4hestulkoon hallittiin 1970-luvun rock-kulttuuria, mihin vahva vaikutus oli Beatlesilla. Toinen esikuva-asemaan noussut brittib\u00e4ndi, <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Rolling_Stones\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>The Rolling Stones<\/strong><\/a>, oli Beatlesin aikalaisia ja sen t\u00e4rkeimpi\u00e4 kilpailijoita. Beatles suhteellisen kiltteine imagoineen kelpasi konservatiivisempaankin makuun. Monta pyk\u00e4l\u00e4\u00e4 r\u00e4\u00e4vitt\u00f6m\u00e4mpi ja seksuaalisempi Rolling Stones pysyi pitk\u00e4\u00e4n salonkikelvottomana, eiv\u00e4tk\u00e4 b\u00e4ndin j\u00e4senet olleet mit\u00e4\u00e4n joka appiukon toivev\u00e4vyj\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Beatlesmaista musiikillista neroutta Vierinkivist\u00e4 on turha hakea. Rolling Stones ei liioin hairahtunut psykedeelisiin kokeiluihin vaan pysyi aina uskollisena r\u00e4ntt\u00e4t\u00e4ntt\u00e4-linjalleen, simppelille perusrockille (miss\u00e4 on tietysti aivan riitt\u00e4miin omanlaistaan viisastenkive\u00e4, eih\u00e4n ryhm\u00e4n suosiota voi muuten selitt\u00e4\u00e4). T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 sit\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 innoittajana vaikkapa 1970-luvun punk-ilmi\u00f6lle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Rolling Stonesin salaisuus oli l\u00e4hinn\u00e4 \u00e4ij\u00e4m\u00e4isess\u00e4 asenteessa, josta lukemattomat alan yritt\u00e4j\u00e4t ovat ottaneet sittemmin mallia. Toinen Rolling Stonesin ansio oli osoittaa maailmalle, ett\u00e4 rockt\u00e4htien kansanel\u00e4keik\u00e4 ei ala suinkaan viel\u00e4 kolmekymppisen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Raskaista el\u00e4m\u00e4ntavoistaan &#8211; etenkin kitaristi Keith Richardsin tarina, joka on kirjoitettuna h\u00e4nen kasvoihinsa, uhmaa jo luonnonlakeja &#8211; huolimatta Stonesit eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4tyneet kesken nuoruutensa kasvamaan sammalta. Kuitenkin selviytyminen hengiss\u00e4 happovuosien l\u00e4pi tuskin oli hyv\u00e4n pohjakunnon ansiota vaan l\u00e4hinn\u00e4 pelkk\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 tuuria.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Rolling Stones on sitke\u00e4sti kavunnut takaisin lavalle yh\u00e4 uudestaan ja jaksanut vet\u00e4\u00e4 energist\u00e4 linjaansa viime vuosiin asti ja siksi toiminut suorastaan esikuvana monen vanhan b\u00e4ndin uustulemiselle. T\u00e4ysiveriset rokkiveteraanit ovat uskottavia lavalla viel\u00e4 sittenkin, kun huumeet ovat vaihtuneet nitroihin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/qAzqSYQ9X9U\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ei edes Rolling Stones kykene uhmaamaan luonnonlakeja loputtomiin. 24. elokuuta 2021 sai ensimm\u00e4inen nelikon j\u00e4sen siirron yl\u00e4kerran orkesteriin, rumpali Charlie Watts, joka nelikon j\u00e4senist\u00e4 oli v\u00e4hiten vieh\u00e4ttynyt rokkikulttuuriin liittyneisiin ep\u00e4terveellisiin el\u00e4m\u00e4ntapoihin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">1970-luvulla, jos ei nyt ihan valtavirtaa niin ainakin vahvavirtaa edusti heavyrock. B\u00e4ndej\u00e4 oli tietysti vaikka mill\u00e4 mitalla, mutta varsinkin n\u00e4m\u00e4 nelj\u00e4 brittiorkesteria hallitsivat 1970-luvun alussa t\u00e4t\u00e4 musiikinlajia: Black Sabbath, Deep Purple, Led Zeppelin ja Uriah Heep. Kolme ensimm\u00e4ist\u00e4 lopettivat uransa huipulla ja muuttuivat my\u00f6hemmin l\u00e4hestulkoon korkeakulttuuriksi, varsinkin Led Zeppelin. Uriah Heepi\u00e4 retuutti v\u00e4kisin eteenp\u00e4in kitaristi Mick Box, eik\u00e4 parhaina vuosinaan (ainakin l\u00e4hestulkoon) noiden muiden veroinen yhtye ole j\u00e4lkimaailman silmiss\u00e4 yht\u00e4 arvostettu, joskin on ihan tunnustetun tyylinluojan asemassa varsinkin melodisempien metallimusiikin lajien sektorilla.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nelikon j\u00e4senist\u00e4 <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Black_Sabbath\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>Black Sabbath<\/strong><\/a> pysyi uskollisimpana rock\u2019n\u2019rollin perusarvoille. Jo nime\u00e4\u00e4n my\u00f6ten synkk\u00e4\u00e4 asennetta uhoava Black Sabbath erottui muista alan yritt\u00e4jist\u00e4 monta pyk\u00e4l\u00e4\u00e4 karumman ilmaisunsa vuoksi. My\u00f6hempien aikojen metallimusiikin tummemmat suuntaukset ovatkin saaneet Sapatilta runsaasti innoitusta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">My\u00f6hemmin menestyksekk\u00e4\u00e4n ja nykyp\u00e4iviin asti jatkuneen soolouran tehneen <a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=LCCiwPEdEpg\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Ozzy Osbournen<\/a> tuntee varmaan jokainen. Joka paikan koheltaja Ozzy Osbourne on ahkeralla julkisuudessa roikkumisellaan nostanut itsens\u00e4 alan legendojen sakkiin ja vahvaksi ehdokkaaksi koko maailman kyl\u00e4hullu \u2013tittelin haltijaksi. H\u00e4n oli nuoruudessaan Black Sabbathin laulusolisti ja yksi yhtyeen perustajaj\u00e4senist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yli kahdenkymmenen vuoden tauon j\u00e4lkeen Black Sabbath kokosi itsens\u00e4 uudelleen alkuper\u00e4iskokoonpanossaan j\u00e4\u00e4hyv\u00e4iskonserttiaan varten 5. hein\u00e4kuuta 2025 b\u00e4ndin kotikonnuilla Birminghamissa. Vain reilu kaksi viikkoa my\u00f6hemmin 22. hein\u00e4kuuta tuli noutaja.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ozzyn tapauksessa maallisen taivalluksen p\u00e4\u00e4ttyminen merkitsee vain siirtoa toiseen sarakkeeseen pirun kirjanpidossa. Ozzy Osbourne on jo vuosikymmeni\u00e4 sitten hyv\u00e4ksytty kuolemattomien kerhoon t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 rokkikulttuurin tyylinluojana.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Seuraava raita kuuluu ilman muuta metallimusiikin standarditeoksiin.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading has-text-align-center\"><strong>\u201dSOITTAKAA PARANOID!!!\u201d<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/0qanF-91aJo\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">(Sivumennen: sarjakuvataiteilija Juho Juntunen <a href=\"https:\/\/www.iltalehti.fi\/musiikki\/a\/2016070621856100\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">v\u00e4itt\u00e4\u00e4<\/a> olevansa t\u00e4m\u00e4n huudahduksen is\u00e4.)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mustan Sapatin tiukin kilpailija Syv\u00e4 Purppura eli <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Deep_Purple\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>Deep Purple<\/strong><\/a> parhaassa kokoonpanossaan: rummut Ian Paice, koskettimet Jon Lord, basso Roger Glover, sankarikitaristi Ritchie Blackmore (sittemmin <strong><a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Rainbow_%28yhtye%29\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Rainbown<\/a><\/strong> nokkamies) ja laulusolisti Ian Gillan, rockhistorian uskomattomimpia lavakurkkuja, joka er\u00e4\u00e4n musatoimittajan osuvan luonnehdinnan mukaan osasi paitsi laulaa kuin mies my\u00f6s kirkua kuin kastraatti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Levylt\u00e4 In Rock, monumentaalinen Child in Time, jossa oikein tiivistyy (Sic?) 1970-luvun heavyrockin syvin olemus: hammond-urkujen ujellus, pitk\u00e4t sata nuottia sekunnissa -kitarasoolot, korkealta kiljuva laulusolisti sek\u00e4 kymmenen minuutin pituus. Video on TV-nauhoitus, mik\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 nukahtamaisillaan istuvan yleis\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/OorZcOzNcgE\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Olin penskana ankara <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Uriah_Heep\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>Uriah Heep<\/strong><\/a> \u2013fani, mit\u00e4 seikkaa en ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n oppinut h\u00e4pe\u00e4m\u00e4\u00e4n. \u201dHurjan Hipin\u201d parhaat vuodet \u201dklassisessa\u201d kokoonpanossaan, David Byron solistina ja Gary Thain bassossa tukka silmill\u00e4, olivat 1971\u201377, jolloin Byron sai potkut liiallisuuksiin \u00e4ityneen alkoholink\u00e4ytt\u00f6ns\u00e4 vuoksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">My\u00f6nnett\u00e4k\u00f6\u00f6n, ettei Uriah Heep kyennyt nousemaan ihan samalle taiteelliselle tasolle Sabbathin, Purplen ja Zeppelinin kanssa, joissa kaikissa oli b\u00e4ndin sieluna huippukitaristi. Mick Box oli kyll\u00e4 k\u00e4yp\u00e4 kitarankepitt\u00e4j\u00e4 keikkalavoilla, ja kehittyikin soittotaidossa ajan mukana, mutta oli v\u00e4hemm\u00e4n innovatiivinen ja epookkialuova verrattuna kollegoihinsa Tony Iommiin, Ritchie Blackmoreen ja Jimmy Pageen, jotka ovatkin s\u00e4hk\u00f6kitarahistorian TOP 10 -kaartia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Uriah Heep oli kovassa suosiossa Suomessakin. Vuonna 1972 ilmestynyt Demons and Wizards (josta allaoleva n\u00e4yte on kotoisin) oli meill\u00e4 listaykk\u00f6sen\u00e4 nelj\u00e4toista viikkoa. Samana vuonna Uriah Heep oli Ruisrockin p\u00e4\u00e4esiintyj\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vaikka hevib\u00e4ndi luulikin olevansa, Uriah Heep oli kuitenkin parhaimmillaan puolihitaissa balladimaisissa kappaleissaan, mist\u00e4 esimerkkin\u00e4 pienimuotoinen The Wizard mukasyv\u00e4llisine sanoineen. Tarkkasilm\u00e4inen katsoja huomaa esityksen olevan ns. playback. Kappale tulee oikeasti levylt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on Niin 1970-lukua kuin vain ikin\u00e4. Keng\u00e4t, kuteet ja kutrit ovat kohdallaan:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/u0iuaxvkXv4\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pitk\u00e4tukkahevi\u00e4 rakastava yleis\u00f6 \u2013 nirppanokkainen kritiikki ei niink\u00e4\u00e4n \u2013 noteerasi <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Led_Zeppelin\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>Led Zeppelinin<\/strong><\/a> jo omana aikanaan karvaisten p\u00e4idens\u00e4 verran muiden heavy-yhtyeiden yl\u00e4puolelle. J\u00e4lkimaailma on yh\u00e4 samaa mielt\u00e4, nyt jo akateemisia norsunluutorneja my\u00f6ten. Led Zeppelin lenteli jo aiemmin t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa, videolla Whole Lotta Love.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">B\u00e4ndiss\u00e4 on yleens\u00e4 rumpali, mutta Led Zeppelinin John Bonhan oli rumpujen<em>soittaja<\/em>. Kaikki b\u00e4ndin j\u00e4senet olivat muusikoita siit\u00e4 taitavimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4, mutta Led Zeppelinin aina tunnistettava sointi toimii lopultakin juuri rumpujen varassa. John Bonhamin merkityksest\u00e4 Led Zeppelinille kertoo se, ett\u00e4 h\u00e4nen kuolemaansa loppui b\u00e4ndinkin tarina vuonna 1980.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Moneen kertaan maailman parhaaksi rock-kappaleeksi \u00e4\u00e4nestetty <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Stairway_to_Heaven\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Stairway to Heaven<\/a> ei kai ole v\u00e4ltett\u00e4viss\u00e4 (Vrt. 1. Moos. 28:12. Y\u00f6ll\u00e4 Jaakob n\u00e4ki unessa portaat, jotka ulottuivat maasta taivaaseen, ja Jumalan enkelit kulkivat niit\u00e4 yl\u00f6s ja alas.):<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/iXQUu5Dti4g\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">(Tuohon \u00e4skeiseen olen ehtinyt kyll\u00e4sty\u00e4 jo vuosikymmeni\u00e4 sitten, mutta kun yritin opetella pianolla soittamaan sit\u00e4, oli pakko my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 onhan se kerta kaikkiaan mestariteos.)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ent\u00e4s sitten <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Progressiivinen_rock\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">progressiivinen rock<\/a>? Pienimuotoisesta alusta v\u00e4hitellen heavy rockiakin megalomaanisemmaksi kehkeytyv\u00e4, v\u00e4h\u00e4n ryppyotsainen ja maailman menoon vakavasti suhtautuva rock\u2019n\u2019rollin suuntaus, jossa lopulta edettiin jo aika kauas Chuck Berryn p\u00e4ivist\u00e4, kun Mike Oldfield ja Rick Wakeman tekiv\u00e4t kalliiksi k\u00e4yneit\u00e4 kiertueita jopa satap\u00e4isten orkesterien kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kaiken heavypullistelun j\u00e4lkeen ottakaamme muutama hetki v\u00e4h\u00e4n rauhallisemmin. <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Procol_Harum\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>Procol Harumin<\/strong><\/a> l\u00e4pimurtokappale, kaikille varmaan tuttu The Whiter Shade of Pale vuodelta 1967, jonka perustana on J. S. Bachin <em>Aaria orkesterisarjasta n:o 3<\/em>. T\u00e4ss\u00e4 on perusteos, jonka voi huoleti ennustaa s\u00e4ilyv\u00e4n musiikkikulttuurin aikakirjoissa tuomiop\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/Mb3iPP-tHdA\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toinen tuttu esimerkki: Progemusiikin s\u00e4vyj\u00e4 enteili my\u00f6s <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Moody_Blues\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>The Moody Blues<\/strong><\/a>. Melancholy Man on vuodelta 1970, joten kovin nuorina ovat pojat jo osanneet kuvata varhaisessa keski-i\u00e4ss\u00e4 alkavaa miehen el\u00e4m\u00e4nv\u00e4symyst\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/iNalya_4VkQ\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuonna 1967 perustetun <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Genesis_%28yhtye%29\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>Genesis<\/strong><\/a>-yhtyeen tavoitteiden on alusta l\u00e4htien pit\u00e4nyt olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kunnianhimoiset, koska b\u00e4ndi nappasi nimens\u00e4 per\u00e4ti Raamatusta. 1. Mooseksen kirja, Raamatun ensimm\u00e4inen teksti, on saanut alkuper\u00e4isen nimens\u00e4 hepreankielisest\u00e4 ensimm\u00e4isest\u00e4 sanastaan \u05d1\u05bc\u05b0\u05e8\u05b5\u05d0\u05e9\u05c1\u05b4\u05d9\u05ea [<em>bere\u2019shiit<\/em>, alussa], k\u00e4\u00e4nnettyn\u00e4 muinaiskreikaksi \u0393\u03ad\u03bd\u03b5\u03c3\u03b9\u03c2 [<em>genesis<\/em>]. (Kas kummaa, blogihan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 pyhi\u00e4 kieli\u00e4\u2026)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Genesis ei ole suinkaan tuottanut h\u00e4pe\u00e4\u00e4 vaateliaalle nimelleen, vaan on tehnyt pitk\u00e4n ja rokkihistorian menestyksekk\u00e4impiin kuuluvan uran. Levyj\u00e4 on mennyt kaupaksi n\u00e4tit 150 miljoonaa. Jumala ei ilmeisesti vihastunut pyh\u00e4n tekstins\u00e4 lainaamisesta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tulevan megamammuttib\u00e4ndin alku oli vaatimaton: ensilevyn <a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=4IleP7L4WT4\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">From Genesis to Revelation<\/a> ensipainos oli 650 kappaletta. (The Revelation on Uuden testamentin viimeinen teksti, Johanneksen Ilmestys, apostoli Johanneksen hallusinaatio viimeisest\u00e4 tuomiosta. Pojat olivat n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n olleet hereill\u00e4 uskonnontunneilla.)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Seuraava esimerkki on ajoilta, jolloin Genesis oli viel\u00e4 nuoruutensa kukoistuksessa. Kitarassa on Steve Hackett ja Peter Gabriel hoitaa laulupuolta. My\u00f6hempien aikojen laulusolisti, ja my\u00f6s soolouralla menestynyt, <a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=sNJVFloPIVA\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Phil Collins<\/a> (toiset 150 miljoonaa myyty\u00e4 levy\u00e4) istuu viel\u00e4 kiltisti kannujen takana. Levylt\u00e4 Selling England by the Pound, raita Firth of Fifth, joka huipentuu kerrassaan jumalaiseen kitarasooloon:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/Rz-tHZEr37I\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Rockin hirmuliskojen suvun brontosaurus <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Pink_Floyd\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>Pink Floyd<\/strong><\/a> on tietysti ohittamaton t\u00e4ll\u00e4 sektorilla. Mukavaan 300 miljoonan levymyyntiin p\u00e4\u00e4ssyt brittiyhtye Pink Floyd aloitti jo 1960-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 ja teki ennen kaikkea kokonaisuuden muodostavia konseptialbumeja, kuten Wish You Were Here, kenties parhaana The Dark Side of the Moon ja suurisuuntaisimpana tuplalevy The Wall.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">The Dark Side of the Moon (1973) nosti Pink Floydin megab\u00e4ndiluokkaan. Se oli sek\u00e4 yleis\u00f6- ett\u00e4 arvostelumenestys ja pit\u00e4\u00e4 yh\u00e4 hallussaan komeaa enn\u00e4tyst\u00e4: levy pysyi Yhdysvalloissa Billboard 200 -listalla yhteen menoon 591 viikkoa \u2013 yli 11 vuotta! \u2013 ja palasi listalle my\u00f6hemmin viel\u00e4 monta kertaa uudelleen. (Syksyyn 2024 menness\u00e4 en\u00e4\u00e4 kaksi viikkoa puuttuu tuhannesta listaviikosta.) Albumi on yli 50 miljoonalla kopiollaan kaikkien aikojen nelj\u00e4nneksi myydyin ja sijoittuu jatkuvasti k\u00e4rjen tuntumaan kaikenlaisissa maailman paras sit\u00e4 ja paras t\u00e4t\u00e4 -\u00e4\u00e4nestyksiss\u00e4. (Mainittakoon nyt viel\u00e4 sekin kuriositeetti, ett\u00e4 albumi ehti olla my\u00f6s nro 1 tuolla samalla listalla &#8211; yhden viikon ajan.)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">The Dark Side of the Moon huipentuu niskahiukset pystyyn nostattavaan Brain Damage \/ Eclipse \u2013pariin, jonka kohdalla Pink Floyd mielest\u00e4ni k\u00e4v\u00e4isi niin l\u00e4hell\u00e4 t\u00e4ydellisyytt\u00e4 kuin suinkin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/1Z39KZAryzk\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">The Wall oli ilmestyess\u00e4\u00e4n vuonna 1979 musavuoden ykk\u00f6spuheenaiheita ja m\u00f6i huimasti ollakseen hintava tupla-albumi. Rokkihistorian massiivisimpiin kuuluva teemalevy kertoo t\u00e4hteyden aiheuttamasta vieraantumisesta ja perustuu omiin kokemuksiin sek\u00e4 Roger Watersin traumaattisiin nuoruudenmuistoihin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pink Floydin tuotannon parhaimmisto noteerataan varmaan viel\u00e4 sadan vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4kin (progressiivisen, jos lokeroida halutaan) rock n&#8217;rollin kivijalkateoksiksi ja moni artisti- ja b\u00e4ndihistoria mainitsee Pink Floyd -ilmaisun t\u00e4rke\u00e4ksi esikuvaksi, josta imettyj\u00e4 vaikutteita voi aistia kevyen musiikin kent\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hestulkoon laidasta laitaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pink Floydin periaatteena on tarjoilla pohjimmiltaan yksinkertainen musiikki rauhallisine melodioineen ja pohdiskelevine sanoituksineen mahdollisimman mammuttimaisella tavalla. Yhtyeen tavoite ei kuitenkaan ole nuijia voimakeinoin sanomaansa kuulijan tajuntaan, massiivisella \u00e4\u00e4nivallilla. Pink Floydin teho perustuu hienovaraisista nyansseista koottuun huolelliseen soitantaan, jonka p\u00e4\u00e4osassa on David Gilmourin herkk\u00e4 kitarak\u00e4si.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Konserttikiertueilla visuaalisen yl\u00f6spanon kuului olla suurempaa ja mahtavampaa mit\u00e4 kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n. Yhtye ajautui varustelukierteeseen oman itsens\u00e4kin kanssa: The Wall \u2013kiertueella yleis\u00f6n ja yhtyeen v\u00e4liin rakentui konsertin aikana muuri, joka lopuksi romautettiin alas. Jokainen konsertti tuotti tappiota, mink\u00e4 vuoksi alkuper\u00e4inen The Wall -show esitettiin vain nelj\u00e4 kertaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Taiteilijasielujen kesken ajautuvat n\u00e4kemykset helposti t\u00f6rm\u00e4yskurssille. Niinp\u00e4 Pink Floydin musiikillisten johtohahmojen, kitaristi David Gilmourin ja basisti Roger Watersin egot eiv\u00e4t lopulta mahtuneet samaan b\u00e4ndiin, ja Waters l\u00e4hti muutama vuosi The Wall \u2013albumin j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Huolimatta kaikin puolin mammuttimaisesta maineesta ja merkityksest\u00e4 sek\u00e4 pitk\u00e4st\u00e4 urasta, Pink Floydin musiikki on sittenkin l\u00e4hinn\u00e4 v\u00e4h\u00e4n paatuneempien asianharrastajien harrastuksen kohteena. B\u00e4ndin musiikki kun ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 kuulijaa ihan helpolla. Pink Floyd on kuitenkin saanut aikaiseksi yhden populaarin hitin, josta on tullut suorastaan osa yleismaailmallista kulttuuriperint\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"MsoNormal wp-block-paragraph\">The Wall \u2013tuplalta kotoisin on (kuten nuo seuraavatkin), suurelle yleis\u00f6lle kenties kaikkein tutuin Pink Floyd -teos, singlelohkaisuna Pink Floydin ainoaksi listaykk\u00f6seksi noussut Another Brick in the Wall, jonka aloituss\u00e4keen on vuodesta 1979 l\u00e4htien tuntenut jokainen koulutenava: &#8221;We don&#8217;t need no education&#8221;, ja jonka kohdalla englanninopettajilta menee kello viiden tee v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n kurkkuun: Good Heavens!&nbsp; Samassa virkkeess\u00e4 kaksi kieltosanaa!!! Leikkeen versio on The Wall -elokuvasta vuodelta 1982.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/YR5ApYxkU-U\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Seuraavalla videolla on esimerkki Watersin j\u00e4lkeisest\u00e4, Gilmourin johtamasta Pink Floydista b\u00e4ndin viimeiseksi j\u00e4\u00e4neell\u00e4 kiertueella nimelt\u00e4 The Division Bell Tour vuonna 1994, tunnettu my\u00f6s konserttitaltioinnin mukaan nimell\u00e4 P.U.L.S.E. Kiertueen visuaalinen toteutus tietokoneohjattuine valoineen ja muine efekteineen ylitti varmaan kaiken, mit\u00e4 siihen asti oli n\u00e4hty. 700 tonnia painavien rakennelmien kuljetukseen tarvittiin viitisenkymment\u00e4 rekkaa. Henkil\u00f6kunnan p\u00e4\u00e4luku oli 160. Kymmenien miljoonien kustannuksia sponsoroi Volkswagen. (Tuollainen romum\u00e4\u00e4r\u00e4 ei kuitenkaan ole mik\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n edellytys; on David Gilmour saanut salin t\u00e4yteen varustautuneena l\u00e4hestulkoon pelk\u00e4ll\u00e4 <a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=_ESWi0WtG0Y\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">akustisella kitaralla<\/a>.)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yksi kliimaksikohdista, Gilmourin viisiminuuttinen (nuukailu ei kuulu Pink Floydin kuvioon) Comfortably Numb -soolo, joka onkin kestoehdokas YouTuben jatkuvasti k\u00e4ynniss\u00e4 olevassa The Greatest Guitar Solo Ever -keskustelussa:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/iJZYG5qwHHI\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jos \u00e4skeinen k\u00e4vi haukotuttamaan, niin kannattaa sent\u00e4\u00e4n huomata tuolla s\u00e4hk\u00f6tekniikan ihmeell\u00e4 olevan ik\u00e4\u00e4 jo yli kolmekymment\u00e4 vuotta. Pist\u00e4\u00e4 ihmettelem\u00e4\u00e4n, mill\u00e4 tietokonesysteemill\u00e4 liven\u00e4 soitettu musiikki ja koko j\u00e4ttim\u00e4inen tehosteapparaatti &#8211; pelkki\u00e4 joka suuntaan k\u00e4\u00e4ntyvi\u00e4 valoja oli varmaan jo useampi tuhat &#8211; saatiin pelaamaan sekunnilleen yhteen. Mahtoivatkohan lipputulot jaksaa kattaa edes s\u00e4hk\u00f6laskua? Paikan p\u00e4\u00e4lt\u00e4 n\u00e4htyn\u00e4 ja kuultuna kokemus olisi varmaan ollut hyvinkin lipun hinnan v\u00e4\u00e4rtti. T\u00e4h\u00e4n konserttiin tilaan tiketin heti, kunhan saan aikakoneeni valmiiksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ja edelleen: Miten saada aikoinaan studiossa joka instrumentti sek\u00e4 laulu erikseen sis\u00e4\u00e4n soitettuna ja viimeisen p\u00e4\u00e4lle hiottuna kootut musiikkikappaleet kuulostamana liven\u00e4 melkein samalta kuin levyn\u00e4? Siin\u00e4 onkin tekemist\u00e4. Pink Floyd ei suinkaan hyp\u00e4nnyt&nbsp;kylmilt\u00e4\u00e4n kiertuelavoille, vaan b\u00e4ndi harjoitteli ensin itsens\u00e4 huolella konserttikuntoon.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lavalla on varsinaiseen kokoonpanoon n\u00e4hden yli tuplamiehitys ja laulukuoro viel\u00e4 p\u00e4\u00e4lle. Katsomon keskell\u00e4 miksausosastolla on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kymmenp\u00e4inen henkil\u00f6kunta s\u00e4\u00e4telem\u00e4ss\u00e4 nappuloita. Kaikenlaiset erikoisefektit, puheenp\u00e4tk\u00e4t yms., tulevat \u00e4\u00e4ninauhalta. T\u00e4m\u00e4n kaiken synkroniin saaminen kesken\u00e4\u00e4n sek\u00e4 samalla tehostearsenaalin hallinta edellytt\u00e4v\u00e4t melkoista taustaty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 konsertin loppuved\u00e4tys (hieno basso, muuten):<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/utLwdxt1UPA\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hyv\u00e4 haastaja tuolle spektaakkelille on Roger Watersin py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4 The Wall Live -show, albumin 30-vuotisjuhlakiertue. Viimeist\u00e4 huutoa (tietenkin) olevalla tekniikalla toteutettu j\u00e4ttim\u00e4inen turnee alkoi 15. syyskuuta 2010 Ontariosta. Amerikan-kierros k\u00e4sitti 56 konserttia. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja kes\u00e4ll\u00e4 2011 show kiersi Eurooppaa 61 konsertin verran. Toisen Amerikan- ja Euroopan-kierroksen kes\u00e4ll\u00e4 2012 ja 2013 j\u00e4lkeen oli kasassa 246 konserttia, 4,3 miljoonaa katsojaa sek\u00e4 460 miljoonaa dollaria. Kulutkin laskettiin kaiketi sadoissa miljoonissa, mutta ehk\u00e4 sent\u00e4\u00e4n j\u00e4i pient\u00e4 kilisev\u00e4\u00e4 Watersin el\u00e4kekassaankin. Ainakin herra sijoittui korkealle parhaiten tienaavien brittimuusikoiden listalla.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Helsingiss\u00e4 The Wall Live meni t\u00e4ydelle Hartwall-areenalle (<a href=\"http:\/\/farm6.static.flickr.com\/5283\/5343132251_57b329170f.jpg\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">min\u00e4kin<\/a> olin siell\u00e4) kaksi kertaa, 27. ja 28. huhtikuuta 2011.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mit\u00e4 muuten viel\u00e4 tulee tuohon \u00e4skeiseen Comfortably Numb -sooloon, vain Gilmour osaa soittaa sen kuten kuuluu, olympolaisesti, suuren taiteilijan persoonallisuuden koko painolla, totesin itse paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Kiertuekitaristi sormeili sen ihan virkamiesty\u00f6n\u00e4 ja t\u00e4st\u00e4 saa palkkaa -asenteella. (Muuten, jos soittamaan opetteleminen tuntuu vaikealta ja lannistavalta, olisikohan t\u00e4st\u00e4 lohdutukseksi: edes David Gilmour ei osaa soittaa omia teoksiaan ilman harjoittelua.)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ostin jopa kiertuepaidan, kun huomasin yhdenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 Schoolmaster-hahmon ja oman habitukseni v\u00e4lill\u00e4. Paita her\u00e4tti p\u00e4iv\u00e4lukiolaisten keskuudessa pient\u00e4 hilpeytt\u00e4, kun k\u00e4\u00e4nnyin kirjoittamaan taululle. Paidan sel\u00e4ss\u00e4 on teksti &#8221;We don&#8217;t need no education&#8221;.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kauas on tultu Mississippin Deltalta ja sikarilaatikkokitaroiden ajoista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Juttu jatkuu artikkelissa <a href=\"https:\/\/musiikinhistoria.qo.fi\/?cat=1365\">KEVYT MUSIIKKI II<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<div id=\"_mcePaste\" style=\"position: absolute; left: -10000px; top: 5695px; width: 1px; height: 1px; overflow: hidden;\"><a href=\"http:\/\/www.youtube.com\/watch?v=uUN5vMIkIeM\" rel=\"nofollow\">http:\/\/www.youtube.com\/watch?v=uUN5vMIkIeM<\/a><\/div>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Varoitan heti k\u00e4rkeen. Olen ryhtym\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hestulkoon toivottomaan yritykseen, luomaan yleiskuvaa l\u00e4nsimaisesta populaarimusiikista. Yrit\u00e4n rajata j\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4ist\u00e4 aihealuetta melko tiukasti, afroamerikkalaiseen traditioon nojaavaan musiikkiin, ja j\u00e4t\u00e4n niin kutsutun iskelm\u00e4musiikin v\u00e4hemm\u00e4lle, suinkaan v\u00e4heksym\u00e4tt\u00e4 tuota laajaa ja parhaimmillaan eritt\u00e4in hienoa viihdemusiikin osa-aluetta. Siit\u00e4 huolimatta saa olla tyytyv\u00e4inen, jos urakasta selvi\u00e4\u00e4 alle sadalla videoleikkeell\u00e4. Katsotaan, miten t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4y. Rohkeasti vain [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":285882018,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"advanced_seo_description":"","jetpack_seo_html_title":"","jetpack_seo_noindex":false,"jetpack_seo_schema_type":"","_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_wpcom_ai_launchpad_first_post":false,"_jetpack_hide_featured_image":false,"_jetpack_featured_image_duplicate_dismissed":0,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[1364],"tags":[],"class_list":["post-121","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-6-kevyt-musiikki-i"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/phta60-1X","jetpack-related-posts":[],"jetpack_likes_enabled":true,"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/musiikinhistoria.qo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/121","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/musiikinhistoria.qo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/musiikinhistoria.qo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/musiikinhistoria.qo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/285882018"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/musiikinhistoria.qo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=121"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/musiikinhistoria.qo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/121\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5978,"href":"https:\/\/musiikinhistoria.qo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/121\/revisions\/5978"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/musiikinhistoria.qo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=121"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/musiikinhistoria.qo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=121"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/musiikinhistoria.qo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=121"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}