{"id":32,"date":"2010-08-17T21:34:31","date_gmt":"2010-08-17T21:34:31","guid":{"rendered":"http:\/\/www.codeclown.net\/~tuomo\/?p=32"},"modified":"2010-08-17T21:34:31","modified_gmt":"2010-08-17T21:34:31","slug":"1-musiikki-oman-aikakautensa-kuvaajana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/musiikinhistoria.qo.fi\/?p=32","title":{"rendered":"1. MUSIIKKI OMAN AIKAKAUTENSA KUVAAJANA"},"content":{"rendered":"

Yhdeks\u00e4n muusaa<\/em> \u2013 runotarta \u2013 olivat antiikin kreikkalaisessa mytologiassa ylijumala Zeuksen ja Mnemosynen, muistin jumalattaren, tytt\u00e4ri\u00e4. Muusat olivat taiteiden ja tieteiden suojelusjumalattaria. Musiikin muusa oli nimelt\u00e4\u00e4n Euterpe.<\/p>\n

Sana musiikki on muusa-sanan johdannainen – vapaasti k\u00e4\u00e4nt\u00e4en vaikkapa runotarten taide – ja kotoisin samasta sananjuuresta l\u00e4hes kaikissa eurooppalaisissa p\u00e4\u00e4kieliss\u00e4. Musiikki-sanan yleiseurooppalaisuus sopii kivasti musiikin itsens\u00e4 luonteeseen. Musiikki on kielelliset, kansalliset ja jopa kulttuuriset rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 universaalia kielt\u00e4.<\/p>\n

Tuskin on olemassa ihmisheimoa ilman jonkinlaista musiikkia. Kyky kokea erilaisia tunnetiloja musiikin v\u00e4lityksell\u00e4 ja nauttia musiikista on jotakin perin juurin inhimillist\u00e4. Jo sylivauva osaa nauttia musiikista, ja tutkimusten mukaan h\u00e4n on reagoinut musiikkiin jo \u00e4itins\u00e4 kohdussa.<\/p>\n

Musiikki, silloin kun se onnistuu puhuttelemaan meit\u00e4, on s\u00e4veliksi ja usein my\u00f6s s\u00e4veli\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4viksi sanoiksi puettua filosofiaa. Se kertoo meist\u00e4 ihmisist\u00e4 jotakin yleisp\u00e4tev\u00e4\u00e4. Musiikin kokemiseen liittyv\u00e4 tunne-el\u00e4mys kertoo, millaisia me sisimm\u00e4ss\u00e4mme olemme, mit\u00e4 me yrit\u00e4mme sisimp\u00e4\u00e4mme k\u00e4tke\u00e4 – usein tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4mme – ja mik\u00e4 ihmisyydess\u00e4 on lopultakin oleellisinta.<\/p>\n

Tuskin kukaan liikuttuu, jos laulun sanat kertovat p\u00f6rssikursseista, mutta arvelenpa kovapintaisintakin bisneshaita koskettavan laulut, jotka kertovat yksin\u00e4isyydest\u00e4, kaipauksesta, rakkaudesta ilman vastarakkautta, hyl\u00e4tyksi tulemisesta, yst\u00e4v\u00e4n menett\u00e4misest\u00e4 – sellaisista tunteista, joista on vaikea ellei mahdoton puhua, joita me joudumme kokemaan, ja joita me pelk\u00e4\u00e4mme joutuvamme kokemaan my\u00f6s vastedes, maallisen vaelluksemme loppuun asti.<\/p>\n

Musiikilla on monia k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksia. Terapia – l\u00e4\u00e4kett\u00e4 sielun haavoihin – on varmaankin yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 ja p\u00e4\u00e4selitys siihen, miksi meill\u00e4 on tarve kokea musiikkia. Tuskin on olemassa ihmist\u00e4, jonka musiikki j\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi. (T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys vain vahvistuu, kun luen teid\u00e4n opiskelijoiden l\u00e4hett\u00e4mi\u00e4 kommentteja.)<\/p>\n

Musiikkikokemuksen t\u00e4ytyy olla ihmiselle jotenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, melkein v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. (eik\u00e4 vain ihmiselle: lehm\u00e4tkin lyps\u00e4v\u00e4t paremmin, kun navetassa soi radio, v\u00e4itet\u00e4\u00e4n) Siksi musiikki kiinnostaa tiedeihmisi\u00e4kin. Tutkimuksissa onkin saatu viitteit\u00e4 monenlaisista suotuisista vaikutuksista<\/a> ihmisen kehitykseen sek\u00e4 psyykkiseen ja jopa fyysiseen terveydentilaan.<\/p>\n

Musiikki kertoo, kuten kaikki taiteenlajit, jotakin ytimek\u00e4st\u00e4 paitsi meist\u00e4 ihmisyksil\u00f6ist\u00e4, my\u00f6s omasta ajastaan ja kulttuuristaan, sen arvoista ja ihanteista – toisinaan my\u00f6s niiden puutteesta. Musiikki voi olla my\u00f6s sodanjulistus aikansa arvoja ja ihanteita vastaan. Siksi musiikki muuttuu aikojen kuluessa ja on erilaista eri puolilla maailmaa.<\/p>\n

Milloin on syntynyt musiikiksi kutsuttava inhimillisen ilmaisun alue? Siihen on mahdotonta vastata. Jo 50\u00a0000 vuotta sitten kenties? Tuolta ajalta on per\u00e4isin luinen vekotin, jota oletetaan soittimeksi. Vai viel\u00e4kin aikaisemmin?<\/p>\n

Yht\u00e4 mahdotonta on vastata kysymykseen, milt\u00e4 tuo mahdollinen musiikki mahdollisesti kuulosti. Toisin kuin esimerkiksi kalliopiirrokset ja esineet, musiikki ei voinut s\u00e4ily\u00e4. Se tuotettiin ja nautittiin samanaikaisesti.<\/p>\n

Ennen kirjoitustaitoa oli jo olemassa tarve muistaa t\u00e4rkeit\u00e4 asioita ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 ne seuraaville sukupolville. Runomitta on er\u00e4\u00e4nlainen kielenk\u00e4yt\u00f6n kaava ja muistin apuv\u00e4line, joka lukitsee sanat toisiinsa ja helpottaa muistamista. On houkuttelevaa ajatella, ett\u00e4 runomittaan puetut kertomukset on esitetty laulamalla, kuten kalevalainen runous.<\/p>\n

Musiikilla on varmaankin ollut tuhansia vuosia kulttiel\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4 merkityksens\u00e4. Jumalia on lepytetty laululla, soitolla ja tanssilla. Ihmisel\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 k\u00e4\u00e4nnekohtia \u2013 kuten syntym\u00e4\u00e4, aikuiseksi tuloa, miehen ja naisen liittymist\u00e4 pariksi sek\u00e4 kuolemaa \u2013 on varmaan korostettu jonkinlaisin juhlamenoin asiaankuuluvan musiikin s\u00e4estyksell\u00e4.<\/p>\n

Alla olevassa videoleikkeess\u00e4 on katkelma ns. siirtym\u00e4riittiin liittyv\u00e4\u00e4 afrikkalaista musiikkia. Zulut esitt\u00e4v\u00e4t h\u00e4\u00e4tanssia. Esihistoriallinen musiikki on vallan hyvin voinut olla vaikkapa jotakin t\u00e4m\u00e4ntapaista:<\/p>\n

\n