{"id":84,"date":"2010-08-21T18:01:32","date_gmt":"2010-08-21T18:01:32","guid":{"rendered":"http:\/\/www.codeclown.net\/~tuomo\/?p=84"},"modified":"2026-10-25T09:27:47","modified_gmt":"2026-10-25T07:27:47","slug":"2-klassinen-musiikki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/musiikinhistoria.qo.fi\/?p=84","title":{"rendered":"2. KLASSINEN MUSIIKKI"},"content":{"rendered":"<p>Klassinen musiikki on valtava kokonaisuus, johon on aineistoa ker\u00e4\u00e4ntynyt ainakin nelj\u00e4n vuosisadan ajan. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa t\u00e4ytyy pakosti rajoittua tarjoilemaan vain suppea kuvaus, l\u00e4hinn\u00e4 oopperasta sek\u00e4 sinfoniamusiikista. Poimin esiin ennen kaikkea tunnetuimpien s\u00e4velt\u00e4jien tunnetuimpia teoksia, sellaisia, jotka kuuluvat my\u00f6s klassisen musiikin vihaajan yleissivistykseen.<\/p>\n<p>Monella on synkk\u00e4 k\u00e4sitys klassisesta musiikista tai yleens\u00e4 taidemusiikista. Sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n vaikeana musiikinlajina, joka ei ole mit\u00e4\u00e4n muun touhuamisen taustalla ohimennen aistittua \u00e4\u00e4nitapettia. Klassisesta musiikista nauttiminen (sanan oikein kunnolla -merkityksess\u00e4) vaatii erityist\u00e4 syventymist\u00e4 sek\u00e4 jonkin verran asiantuntemusta.<\/p>\n<p>\u00c4\u00e4nentoistolaitteet eiv\u00e4t tee oikeutta klassiselle musiikille. Ooppera, sinfonia tai vaikkapa urkuteos p\u00e4\u00e4see oikeuksiinsa vasta paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 nautittuna, joten vaivautukaapa joskus konserttiin. T\u00e4ytyy olla pienen talon hintaiset \u00e4\u00e4nentoistolaitteet, ennen kuin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n sinfoniaorkesterin dynamiikkaa. Se ulottuu triangelin kilautuksesta l\u00e4hestulkoon katon ilmaan lenn\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4n forte fortissimoon, jonka kokee koko vartalollaan. Samoin eri soittimien \u00e4\u00e4nen kauneus sek\u00e4 ilmaisuvoima katoavat jonnekin elektroniikan kytkent\u00e4kaavioiden oikosulkuihin.<\/p>\n<p>Sama p\u00e4tee oopperasolistien lauluun. Oopperalaulu kuulostaa helposti koomiselta kiekumiselta tai basson tapauksessa l\u00e4hinn\u00e4 irlanninsusikoiran murinalta, mutta el\u00e4v\u00e4n\u00e4 oopperalaulajien koulutettu \u00e4\u00e4ni kuulostaa mielett\u00f6m\u00e4n hienolta. Uskomatonta, miten ihmisen \u00e4\u00e4ni voi soida!<\/p>\n<p>Siisp\u00e4 yritykset antaa k\u00e4sityst\u00e4 klassisesta musiikista lyhyiden tallennekatkelmien avulla ovat v\u00e4kisinkin aika s\u00e4\u00e4litt\u00e4vi\u00e4, my\u00f6s t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4: Oopperat ja sinfoniat ovat laajoja musiikkiteoksia, helposti tunnin pituisia ja ylikin. Ne kertovat musiikin v\u00e4lityksell\u00e4 kokonaisen tarinan. Irrallinen ooppera-aaria tai sinfonian jokin osa \u201dallegro moderato\u201d on kuin keskelt\u00e4 romaania rep\u00e4isty luku, johon ei p\u00e4\u00e4se kunnolla k\u00e4rryille, koska juonenkulusta ei ole mit\u00e4\u00e4n k\u00e4sityst\u00e4.<\/p>\n<p>Klassinen musiikki kehittyi varhaisimmillaan barokin kaudella 1600\u20131700-luvuilla, rakentaen vanhan tradition varaan. K\u00e4sitys s\u00e4velten v\u00e4lisest\u00e4 harmoniasta oli tuolloin jo ikivanha ja periytynyt kreikkalaisen ja roomalaisen antiikin p\u00e4ivist\u00e4 osaksi eurooppalaista taidek\u00e4sityst\u00e4, ennen kaikkea kirkollisen musiikin kantamana keskiajan yli. Klassinen musiikki kehittyi tuosta vanhasta perinteest\u00e4, haarautuen kahtia: kirkolliseen ja maalliseen musiikkiin. Renessanssin aikana t\u00e4m\u00e4 jako alkoi jo olla n\u00e4kyviss\u00e4.<\/p>\n<p>OOPPERA<\/p>\n<p>Kaksi eri esitt\u00e4v\u00e4n taiteen lajia \u2013 musiikin ja n\u00e4ytelm\u00e4n \u2013 yhdist\u00e4v\u00e4 <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Oopperan_historia\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">ooppera<\/a> syntyi Italiassa jo renessanssin vuosisatoina kehittyneen musiikkin\u00e4ytelm\u00e4perinteen pohjalta. Seuraavat kaksi varhaisen oopperamusiikin katkelmaa ovat varmaankin suurelle yleis\u00f6lle v\u00e4hemm\u00e4n tuttuja. Kumpikin ovat t\u00e4rkeit\u00e4 teoksia oopperamusiikin varhaisemmassa historiassa.<\/p>\n<p>Seuraavassa on esimerkki varhaisesta ranskalaisesta oopperasta, Ludvig XIV:n hovissa ty\u00f6skennelleen Jean-Baptiste Lullyn (1632-87) (italialainen alkujaan h\u00e4nkin) antiikin mytologiaan perustuva Cadmos ja Hermione (1673).<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n kaltaisia oopperaesityksi\u00e4 itse Aurinkokuningas hoviv\u00e4kineen seuraili Versaillesin hoviteatterissa. Itsest\u00e4\u00e4n palvonnan kohteen (ei pelkk\u00e4\u00e4 turhamaisuutta, vaan ovelaa sis\u00e4politiikkaa) tehnyt Ludvig XIV esiintyi itsekin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4, ja arvaatte, ett\u00e4 h\u00e4n sai aina myrskyis\u00e4t suosionosoitukset:<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">\n<div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/IqJZPzi_Odw\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<\/p>\n<p>Saksalaissyntyist\u00e4 <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/H%C3%A4ndel\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Georg Friedrich H\u00e4ndeli\u00e4<\/a> (1685\u20131759) pidet\u00e4\u00e4n Johann Sebastian Bachin j\u00e4lkeen toiseksi merkitt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 barokkis\u00e4velt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Englannissa p\u00e4\u00e4osan el\u00e4m\u00e4nty\u00f6st\u00e4\u00e4n tehneen H\u00e4ndelin sanotaan kehitt\u00e4neen vakavan oopperan (opera seria) huippuunsa.<\/p>\n<p>Antiikin kulttuuri \u2013 sek\u00e4 tarusto ett\u00e4 historian tapahtumat \u2013 antoi runsaasti innoitusta barokin oopperas\u00e4velt\u00e4jille. H\u00e4ndelin p\u00e4\u00e4teoksiin kuuluu ooppera Julius Caesar Egyptiss\u00e4. Seuraavassa on muutamia otteita yli kolme ja puolituntisesta teoksesta:<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">\n<div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/2_ZcDqvXptM\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<\/p>\n<p>Oopperas\u00e4velt\u00e4jist\u00e4 kaiketi kuuluisin on romantiikan ajan <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Verdi\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Giuseppe Verdi<\/a> (1813\u20131901). Verdi s\u00e4velsi per\u00e4ti kolmisenkymment\u00e4 oopperaa, siin\u00e4 osasyy h\u00e4nen maineeseensa. Tuohon joukkoon sis\u00e4ltyy monia oopperahistorian tunnetuimpia teoksia: <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Nabucco\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Nabucco<\/a>, <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Macbeth\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Macbeth<\/a>, <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Rigoletto\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Rigoletto<\/a>, <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/La_traviata\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">La Traviata<\/a>, <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Naamiohuvit\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Naamiohuvit<\/a>, <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Aida\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Aida<\/a>.<\/p>\n<p>Onkohan t\u00e4m\u00e4 kaikkein tunnetuin ooppera-aaria? Rigoletton \u201dLa Donna e Mobile\u201d (Nainen on h\u00e4ilyv\u00e4\u2026), solistina <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Pavarotti\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Luciano Pavarotti<\/a> (1935-2007), 1900-luvun j\u00e4lkipuoliskon oopperatenoreista kuuluisimpia:<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">\n<div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/8A3zetSuYRg\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<\/p>\n<p>(Tenavasuomennos, jota penskana hoilattiin: Hei hyv\u00e4 yleis\u00f6\u00f6 \/ Ostakaa j\u00e4\u00e4tel\u00f6\u00f6&#8230;)<\/p>\n<p>Seuraavan taiteilijan on Pavarotti maininnut esikuvakseen: ruotsalainen <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Jussi_Bj%C3%B6rling\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Jussi Bj\u00f6rling<\/a>, jonka syntym\u00e4st\u00e4 tuli 5.2.2011 kuluneeksi sata vuotta. Mit\u00e4 synkempi oopperan vihaaja, sit\u00e4 varmemmin kannattaa kuunnella seuraava leike. Nessun dorma \u2013 \u201dKukaan ei nuku\u201d \u2013 <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Giacomo_Puccini\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Giacomo Puccinin<\/a> oopperasta <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Turandot\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Turandot<\/a> (1926). Kun kuulin t\u00e4m\u00e4n, sen j\u00e4lkeen ei pitkiin aikoihin juuri mik\u00e4\u00e4n kuulostanut juuri milt\u00e4\u00e4n:<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">\n<div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/gtnpMDYeZDo\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<\/p>\n<p>Sivumennen: Suhtaudun v\u00e4h\u00e4n skeptisesti viime vuosien yhteen mediailmi\u00f6\u00f6n, ns. talenttikisoihin. Koko touhu vaikuttaa v\u00e4h\u00e4n liian k\u00e4sikirjoitetulta ollakseen t\u00e4ysin aitoa. Mutta oli sen kanssa miten oli, joka tapauksessa Britain&#8217;s Got Talent -kilpailussa vuonna 2007 ampaisi Nessun dormalla kuuluisuuteen er\u00e4s etel\u00e4walesilainen everyman, k\u00e4nnykk\u00e4myyj\u00e4 <a href=\"http:\/\/www.youtube.com\/watch?v=1k08yxu57NA\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Paul Potts<\/a>.<\/p>\n<p>BALETTI<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Baletti\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Baletilla<\/a> on musiikkitaiteen lajina yht\u00e4 pitk\u00e4, renessanssiin asti ulottuva, historia kuin oopperalla. Baletti on tavallaan ooppera pantomiimimuodossa. Tarina kerrotaan ilman sanoja, laulun sijasta tanssin v\u00e4lityksell\u00e4. Klassisista klassisin balettiteos on ven\u00e4l\u00e4isen <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Tsaikovski\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Pjotr T\u0161aikovskin<\/a> (1840\u201393) <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Joutsenlampi\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Joutsenlampi<\/a>.<\/p>\n<p>2. osan 1. n\u00e4yt\u00f6s. Velho von Rothbart on noitunut joutseniksi joukon neitoja, jotka saavat ihmismuotonsa takaisin vain \u00f6isin. Prinssi Siegfried rakastuu joutsenparven johtajaan Odetteen. T\u00e4m\u00e4 on <em>niin<\/em> ihana p\u00e4tk\u00e4, ettei se ole en\u00e4\u00e4 edes makuasia.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">\n<div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/jjDYW46PjA8\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<\/p>\n<p>ORKESTERIMUSIIKKI<\/p>\n<p>Moni kuuluisa barokkiajan s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 oli ruhtinashovin palveluksessa, mm. H\u00e4ndel Englannissa Hannover-suvun noustua valtaistuimelle ja sinfoniamusiikin kehitykseen vahvasti vaikuttanut <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Haydn\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Joseph Haydn<\/a> (1732-1809) Wieniss\u00e4, unkarilaisen Esterh\u00e1zy-ruhtinassuvun hovikapellimestarina.<\/p>\n<p>Barokkimusiikin ensimm\u00e4inen suurmestari <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Bach\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Johann Sebastian Bach <\/a>(1685-1750) oli ennen kaikkea kirkkomuusikko ja musiikinopettaja. Bach s\u00e4velsi ammattiinsa liittyv\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6musiikkia, jolle j\u00e4lkimaailma on antanut pysyv\u00e4n arvon sen musiikillisen nerokkuuden vuoksi.<\/p>\n<p>Bach oli aikaansa edell\u00e4. Brandenburgilaiset konsertot \u2013 kuusi kappaletta \u2013 ovat Bachin laajassa tuotannossa t\u00e4rkeimpien joukossa. Niit\u00e4 ei omana aikanaan juuri esitetty niiden vaativuuden vuoksi. Konsertto no. 5 D-duuri, BWV 1050 (= Bach-Werke-Verzeichnis 1050 = Bachin teosten luettelossa nro 1050). Flyygeli\u00e4 muistuttava soitin on cembalo:<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">\n<div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/gIgqeA76cdU\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<\/p>\n<p>Bachin valtavasta tuotannosta huomattava osa s\u00e4ilyi ja j\u00e4i ihailtuna ja j\u00e4ljiteltyn\u00e4 heti vaikuttamaan taidemusiikin my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n kehitykseen. Osa-ansio Bachin musiikillisen perinn\u00f6n s\u00e4ilymiseen oli h\u00e4nen musiikillisesti lahjakkaalla perheell\u00e4\u00e4n. Ainakin viidest\u00e4 h\u00e4nen pojastaan tuli ammattimuusikkoja.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Vivaldi\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Antonio Vivaldi<\/a> (1678\u20131741) sen sijaan l\u00f6ydettiin uudelleen vasta 1900-luvulla. Nelj\u00e4 vuodenaikaa (Le Quattro Stagioni), osa Kev\u00e4t. Kuule, miten linnut laulavat:<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">\n<div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/6NZwfdRwjZU\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">\u201dK\u00e4yk\u00f6\u00f6t muut sotia. Sin\u00e4, onnellinen It\u00e4valta, k\u00e4yt avioliittoon.\u201d<\/p>\n<p>Habsburgien Tonavan-monarkia, laaja monikansallinen valtapiiri Keski-Euroopassa, muodostui paremminkin ovelien ja onnekkaiden poliittisten naimakauppojen kuin sotimisen tuloksena. T\u00e4st\u00e4k\u00f6 sitten johtui, ett\u00e4 1700-luvun Wien oli el\u00e4m\u00e4niloinen suurkaupunki ja musiikkiel\u00e4m\u00e4n t\u00e4rkeimpi\u00e4 keskuksia?<\/p>\n<p>Wienil\u00e4isklassismin (josta koko k\u00e4site \u201dklassinen musiikki\u201d on alkujaan kotoisin) merkitt\u00e4vin s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 oli <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Mozart\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Wolfgang Amadeus Mozart<\/a> (1756-91), joka on kaikille tuttu ainakin nimelt\u00e4. Mozart oli ihmelapsi, jonka v\u00e4itet\u00e4\u00e4n kirjoittaneen ensimm\u00e4iset s\u00e4vellyksens\u00e4 jo nelivuotiaana. Mozart ei ollut hovimuusikko vaan yleis\u00f6n suosiosta riippuvainen vapaa s\u00e4velt\u00e4j\u00e4, jolla oli kalliit el\u00e4m\u00e4ntavat. Poikkeuksellisen lahjakkuuden ohella taloudellinen ep\u00e4varmuus lienee ollut osasyy valtavaan ja tasokkaaseen tuotteliaisuuteen. Sinfonia no. 41 \u201dJupiter\u201d:<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">\n<div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/Ehqc17iiBBU\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Beethoven\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Ludwig van Beethovenia<\/a> (1770\u20131827) voi pit\u00e4\u00e4 musiikillisena sillanrakentajana klassismin ja romantiikan v\u00e4lill\u00e4. H\u00e4nen musiikissaan yhdistyv\u00e4t klassismin muotovaatimukset romantiikan tunnemyrskyyn. (Vertailepa tarkasti \u00e4skeisen Mozart-katkelman ja seuraavan n\u00e4ytteen tunnevirityksi\u00e4.)<\/p>\n<p>Ihmisen\u00e4kin Beethoven oli oikea demoniensa kanssa kamppaileva romantiikan ajan taiteilija: synkkyyteen taipuvainen kulmikas luonne, jolla oli vaikeuksia tulla toimeen ihmisten kanssa ja joka l\u00e4\u00e4kitsi masennustaan alkoholilla. Beethovenin henkil\u00f6kohtainen tragedia oli kuuroutuminen, mik\u00e4 ei kuitenkaan est\u00e4nyt h\u00e4nen s\u00e4vellysty\u00f6t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Kuulon uhkaava heikkeneminen siivitti aluksi Beethovenin luovuuden huippuunsa. T\u00e4lt\u00e4 ajalta on per\u00e4isin sinfonia no. 5, \u201dKohtalonsinfonia\u201d, joka syntyi 1804\u201308, Napoleonin sotien aikaan, joten kohtalokkaita aikoja tosiaan elettiin. Videon kapellimestari on <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Arturo_Toscanini\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Arturo Toscanini<\/a> (1867-1957), 1900-luvun merkitt\u00e4vimpi\u00e4 lajissaan ja ensimm\u00e4isi\u00e4 supert\u00e4htikapellimestareita &#8211; ja, kuten t\u00e4hti-imagoon kuuluu, j\u00e4ttim\u00e4inen diiva, jonka k\u00e4ytt\u00e4ytyminen meni viisivuotiaan tasolle, ellei h\u00e4n saanut tahtoaan l\u00e4pi. Toscanini kuulostaakin oikein sopivalta temperamentilta tulkitsemaan Kohtalonsinfoniaa.<\/p>\n<p>Kohtalonsinfonian alku on jokaiselle tuttu. Kohtalo kolkuttaa ovellesi:<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">\n<div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/UCryL4W7CCM\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<\/p>\n<p>Mik\u00e4 on kapellimestarin (muusikkohuumorin mukaan &#8221;liikennepoliisin&#8221;) teht\u00e4v\u00e4? Orkesterinjohtajan rooli alkoi korostua orkesterien suurentuessa ja musiikkiteosten kehittyess\u00e4 yh\u00e4 suurisuuntaisemmiksi. Musiikkiteoksen nuotinnos on vasta k\u00e4sikirjoitus, kuin n\u00e4ytelm\u00e4n teksti. Orkesterin esitys on orkesterinjohtajan tulkinta tuosta k\u00e4sikirjoituksesta ja orkesteri on h\u00e4nen instrumenttinsa. Kapellimestarin esiintyminen orkesterin edess\u00e4 pit\u00e4\u00e4 esityksen koossa. Kapellimestarin &#8221;ly\u00f6nnit&#8221; antavat esitykselle tahdin ja intensiteetin sek\u00e4 h\u00e4nen erilaiset merkkins\u00e4 &#8211; ilmeit\u00e4 my\u00f6ten &#8211; ovat k\u00e4skyj\u00e4 eri soittimille ja soitinryhmille. Tahtipuikkokaan ei ole mik\u00e4\u00e4n kapellimestarin asemaa p\u00f6nkitt\u00e4v\u00e4 marsalkansauva vaan n\u00e4kyv\u00e4 k\u00e4denjatke, jolla voi ilmaista selke\u00e4mmin herkempi\u00e4 nyansseja kuin pelkill\u00e4 k\u00e4denliikkeill\u00e4.<\/p>\n<p>Konserttimestari &#8211; jota kapellimestari aina k\u00e4ttelee &#8211; on toinen t\u00e4rke\u00e4 henkil\u00f6, yhdysside kapellimestarin ja orkesterin v\u00e4lill\u00e4. Konserttimestari on jousien \u00e4\u00e4nenjohtaja. H\u00e4n soittaa &#8221;ensiviulua&#8221;, eli johtaa jousien sis\u00e4\u00e4ntulot sek\u00e4 soittaa viulusoolot. Konserttimestarin soittotapa vaikuttaa ei vain jousien vaan koko orkesterin ilmaisuun.<\/p>\n<p>Koska olemme suomalaisia, emme tietenk\u00e4\u00e4n unohda <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Jean_Sibelius\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Jean Sibeliusta<\/a> (1865-1957). <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Karelia-sarja\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Karelia-sarja<\/a> oli Helsingin yliopiston Viipurilaisen osakunnan vuonna 1893 tilaama Karjala-aiheinen musiikkirunoelma. Karelianismi, Karjalan ihailu ja matkat Karjalaan etsim\u00e4\u00e4n aitoa ja v\u00e4\u00e4rent\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kalevalaista suomalaisuutta, el\u00e4hdytti 1800-luvun lopulla suomalaisia nuoria taiteilijoita ja oli tausta-aatteena osaltaan synnytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kultakauden taidetta.<\/p>\n<p>(Taas kerran tuli vahvistetuksi: Sibeliusta osaavat tulkita vain suomalaiset. Kahlasin l\u00e4pi puoli tusinaa versiota joka puolelta maailmaa, ja vain t\u00e4m\u00e4 Tampere Filharmonian tulkinta kuulosti omalta.) Osa intermezzo:<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">\n<div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/SYoJ4fhMlC0\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<\/p>\n<p>Kuten kaikissa taiteenlajeissa, 1800-luvun lopulta alkaen my\u00f6s musiikissa etsittiin uusia ilmaisutapoja. T\u00e4t\u00e4 pyrkimyst\u00e4 edusti jo \u00e4skeinen n\u00e4yte. Sibelius pyrki &#8221;kansalliseen&#8221; taidemusiikki-ilmaisuun.<\/p>\n<p>Radikaaleimmat modernistit hylk\u00e4siv\u00e4t lopulta kokonaan perinteiset musiikkik\u00e4sitykset. Yleis\u00f6n maku ja ymm\u00e4rrys eiv\u00e4t vain aina tahtoneet ehti\u00e4 seurata kehityksen kintereill\u00e4.<\/p>\n<p>Ranskalainen, impressionistisen (vrt. sama ismi kuvataiteessa samoihin aikoihin) musiikin suurimmaksi nimeksi mainittu <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Debussy\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Claude Debussy<\/a> (1868\u20131918) ei viel\u00e4 hyl\u00e4nnyt perinteisi\u00e4 musiikin kauneusk\u00e4sityksi\u00e4, mutta h\u00e4nen tuotantonsa enteili jo uutta aikaa. Faunin iltap\u00e4iv\u00e4 (1894). Musiikki on vaikutelmia:<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">\n<div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/9_7loz-HWUM\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<\/p>\n<p>Tutustukaamme lopuksi pikaisesti eri soittimien ilmaisuun. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa esiteltyjen kaltaiset musiikkiteokset ovat yleens\u00e4 kertomuksia. Musiikin keinoin voidaan ilmaista melkein mit\u00e4 tahansa tapahtumia tai tunnetiloja. Keinoja ovat mm. s\u00e4vellaji, melodia, tempo, intensiteetti sek\u00e4 eri instrumentit. Esimerkiksi oboe voi kuvata vaikkapa puolisonsa kuolemaa surevaa joutsenta, patarummut taistelun melskett\u00e4, k\u00e4yr\u00e4torvet kuninkaan saapumista, viulutremolo vedenpinnan v\u00e4reily\u00e4 sek\u00e4 harppu auringons\u00e4teiden leikki\u00e4 veden pinnalla (kuuntelepa viel\u00e4 kertaalleen Joutsenlampi-n\u00e4ytteen alku).<\/p>\n<p>Pekka ja Susi on neuvostoliittolaiss\u00e4velt\u00e4j\u00e4 <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Prokofiev\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Sergei Prokofjevin<\/a> (1891-1953) s\u00e4velt\u00e4m\u00e4 musiikkisatu. Sen kerrotaan sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n piilokritiikki\u00e4 Stalinin ajan taidepolitiikkaa kohtaan. Kaikilla taiteenlajeilla piti olla pedagoginen teht\u00e4v\u00e4. Taideteosten piti heijastaa kommunismin ideologiaa sek\u00e4 olla kasvattavia ja ymm\u00e4rrett\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n<p>Pekka ja Susi on erinomainen pikakurssi eri soittimien musiikki-ilmaisuun. Leikkeess\u00e4 kertojana on itse Sting, tosin animaationukkena (kustannussyist\u00e4?). Valitettavasti kuvanlaatu ei kest\u00e4 kehuja:<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">\n<div class=\"marttiyoutube\" style=\"position:relative;max-width:640px;aspect-ratio:16\/9;margin:1em auto;\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube-nocookie.com\/embed\/jzjIlni8_qg\" style=\"position:absolute;inset:0;width:100%;height:100%;border:0;\" loading=\"lazy\" allow=\"accelerometer; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; fullscreen\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<\/p>\n<p style=\"text-align: left;\">Seuraava artikkeli: <a href=\"https:\/\/musiikinhistoria.qo.fi\/?cat=1361\">PATRIOOTTINEN MUSIIKKI<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Klassinen musiikki on valtava kokonaisuus, johon on aineistoa ker\u00e4\u00e4ntynyt ainakin nelj\u00e4n vuosisadan ajan. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa t\u00e4ytyy pakosti rajoittua tarjoilemaan vain suppea kuvaus, l\u00e4hinn\u00e4 oopperasta sek\u00e4 sinfoniamusiikista. Poimin esiin ennen kaikkea tunnetuimpien s\u00e4velt\u00e4jien tunnetuimpia teoksia, sellaisia, jotka kuuluvat my\u00f6s klassisen musiikin vihaajan yleissivistykseen. Monella on synkk\u00e4 k\u00e4sitys klassisesta musiikista tai yleens\u00e4 taidemusiikista. Sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n vaikeana musiikinlajina, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":285882018,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"advanced_seo_description":"","jetpack_seo_html_title":"","jetpack_seo_noindex":false,"jetpack_seo_schema_type":"","_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_wpcom_ai_launchpad_first_post":false,"_jetpack_hide_featured_image":false,"_jetpack_featured_image_duplicate_dismissed":0,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[1360],"tags":[],"class_list":["post-84","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-2-klassinen-musiikki"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/phta60-1m","jetpack-related-posts":[],"jetpack_likes_enabled":true,"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/musiikinhistoria.qo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/84","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/musiikinhistoria.qo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/musiikinhistoria.qo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/musiikinhistoria.qo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/285882018"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/musiikinhistoria.qo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=84"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/musiikinhistoria.qo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/84\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5963,"href":"https:\/\/musiikinhistoria.qo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/84\/revisions\/5963"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/musiikinhistoria.qo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=84"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/musiikinhistoria.qo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=84"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/musiikinhistoria.qo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=84"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}